KUNTAKASVOJEN KOHOTUSTA

Torstai 26.1.2012 klo 20:30 - Pirkko Lehtinen

Kuntakeskuksen muodonmuutos on vinhaa vauhtia meneillään. Kauan sitä pohdittiin, lykättiin ja haettiin ideoita sieltä täältä, pienkaupunki-ilmettä haviteltiin kirkonkylä-ilmeen tilalle. Eikä kirkonkylä-ilmeestä enää paljoakaan ole jäljellä kirkkoa lukuun ottamatta. Se on ja pysyy yhtenä tärkeänä maisemamerkkinä. Uusia maisemamerkkejä on kuntakuvaan ilmaantunut: ensin Prisma ja Senaattorin-talo ja sittemmin City Marketin kauppakeskus. Uusimpana nyt Kunnantalo, mikä ei liene keltään jäänyt huomaamatta. Se muuten taitaa jo ylittää pienkaupunkimaisuuden mittasuhteet. Nyt kun talon näkee ilman edessä olevia rakennuksia, tulee sitä katsoessa mieleen hakematta Eduskuntatalo. Samaa uhkeutta molemmissa, kunnantaloon vievät vallanportaat ovat tosin matalammat kuin Eduskuntatalon.

Kunnantaloa suunniteltaessa puhuttiin paljon siitä, että talo on ennen kaikkea kuntalaisia varten. Toivottavasti taloon on pääsy jokamiehellä ja jokanaisella muulloinkin kuin avointen ovien päivänä. Toki ala-aulan ravintola on avoin muillekin kuin kunnan työntekijöille, mutta muihin tiloihin taitaa olla asiattomilta pääsy kielletty.

Yksi kunnanhallituksen kokous on ehditty pitää uudessa talossa. Olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa. Olen vuosia hoitanut näitä luottamushenkilön tehtäviä varsin vaatimattomissa tiloissa, niinpä tilojen vaatimattomuuteen ja ahtauteen ehti tottua. Uusiin, upeisiin puitteisiin totuttelu vie vähän aikaa, mutta yleensä parempaan on suhteellisen helppoa tottua. Työolosuhteet niin kunnan työntekijöiden kuin meidän luottamushenkilöiden kohdalla kohenevat merkittävästi, mistä olen oikein iloinen. Saattaa olla, että tiettyä haikeuttakin muutokseen liittyy. Eräs kunnan työntekijä pohti, että pitääkö nyt panna korkokengät jalkaan, kun on näin hieno työympäristö!

Olen asunut Kirkkonummella lähes 40 vuotta. Sen aikana kunta on muuttunut ja kasvanut valtavasti. Olisi todella tärkeää, että näitä muutoksia dokumentoitaisiin systemaattisesti. Tapahtuuko näin, en ole varma, pikemminkin epäilen, ettei näin tapahdu. Muistin varaan asiaa ei voi jättää. Muisti on epäluotettava arkistoija, tarvitaan ihan konkreettisia kuvia kuntahistorian tallentamiseen. Kenellehän tämän tehtävän voisi delegoida? Täytyy ottaa asia esille sopivassa tilanteessa.

Näkisin mielelläni uudessa kunnantalossa kuvakavalkadin kuntakeskuksen muutoksesta. Tämä olisi yksi syy ja mahdollisuus kuntalaisille piipahtaa sisään.

Pirkko Lehtinen
kunnanvaltuutettu
kunnanhallituksen jäsen

PIMEYDEN TAPPOASE

Lauantai 17.12.2011 klo 19:26 - Pirkko Lehtinen

Tämä syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin ja helppo. Helppo siinä mielessä, että olemme välttyneet enemmältä rännältä ja loskalta, kylmältä ja liukkailta keleiltä. Varmaan niitäkin saadaan ja talvikin tulee ennemmin tai myöhemmin. Pimeydeltä sen sijaan emme ole välttyneet nytkään ja pimeneminen vain jatkuu vielä muutaman viikon.

Kaamosaika on monelle vaikeaa. Itse, keväällä syntyneenä, lukeudun siihen joukkoon. Konsteja jaksamiselle on tarjolla runsaasti. On ravintoneuvoja ja neuvoja liikunnan lisäämiseen, vähemmän on tuotu esiin kulttuurin merkitystä. Kuitenkin tutkimuksinkin on todettu kulttuuriharrastusten edistävän itse kunkin elämän laatua. Onneksi meillä on kotikunnassamme mahdollisuus monenlaisiin kulttuuririentoihin niin tekijänä kuin kokijana.

Tänä syksynä on eri puolilla kuntaamme ollut runsaasti erilaisia taidetapahtumia. Veikkola taitaa olla ylivoimaisesti kulttuurisin kylistämme. Siellä on Kulttuuriyhdistys Veikkola Dada ry, joka tänä syksynä järjesti neljättä kertaa musiikkifestivaalin. Konsertteja oli lapsille ja aikuisille. Tulevaisuutta ajatellen on tosi tärkeää muistaa lasten kulttuuritarjonnan merkitys. Lapset tulevina aikuisina ovat kulttuurin harrastajia sitä varmemmin mitä varhemmin he ovat päässeet kokemaan kulttuuri-iloa.  Kartanoteatteri kesäteatteriesityksineen toimii sekin Veikkolassa eikä aktiivista Veikkolan kyläyhdistystä sovi tässä yhteydessä jättää mainitsematta. Kylän innokkaan kulttuuriharrastuneisuuden oli pannut merkille myös Uudenmaan taidetoimikunta, joka palkitsi Veikkolan nyt syksyllä valitsemalla sen yhdeksi vuoden 2011 Uudenmaan kummikyläksi. Toimikunta myös nimesi kummikylälle oman kummin. Oli hauska, että kummiksi tuli oman kylän tyttö, monikulttuurisuusläänintaiteilija Outi Korhonen. Uskallan tytötellä Outia, joka on naapurin tyttö ja tyttäreni luokkatoveri.

Mutta osataan sitä muuallakin kuin Veikkolassa. Oli ilo nähdä ja kuulla itsellekin rakkaassa Ljunghedan nuorisoseurantalossa Liisa Kososen kirjoittama paikallishistoriaa valottava näytelmä Torppa vai torni. Esityksestä nauttivat niin katsojat kuin esittäjät. Kirkkonummen historiassa riittää varmasti aiheita uusiinkin näytelmiin, joten tartupa Liisa uudelleen kynään.

Kamariorkesteria konsertteineen ei kulttuurinautinnoista puhuttaessa saa unohtaa. Vaikka meillä ei olekaan kulttuurikeskusta, voimme hyvillä mielillä mennä seurakuntasaliin kuulemaan kotiorkesteria. Toistaiseksi sen tilat ovat riittäneet ja jokainen on saanut istumapaikan. Ehkä saliin ei mahdu sinfoniaorkesteri, mutta ei välttämättä tarvitsekaan. Sellaiset konsertit ovat halukkaille tarjolla pääkaupungissa.

Elokuvateatterikin löytyy. Sen ohjelmisto on monipuolista, erilaisille katsojille, sekä aikuisille että lapsille, suunnattua. Olin äskettäin katsomassa Kaurismäen Le Havrea . Tykkäsin kovasti siitä, sen karusta lempeydestä ja vaikean pakolaisongelman inhimillisestä käsittelystä. Filmin sanoma jää askarruttamaan, on pakko pohtia omia asenteitaan ja mielipiteitään pakolaisilmiöön. Miksi joidenkin elämä on niin vaikeaa ja turvatonta? Arvostammeko riittävästi omaa hyvinvointiyhteiskuntaamme ja sen turvaverkkoja?

Toivottavasti elokuvateatteri pysyy meillä. Sen varmistamiseksi, hyvät ihmiset, käykää elokuvissa kotikunnassamme.

Arvaatteko, mikä on sittenkin se kaikkien kuntalaisten yhteinen kulttuuri-instanssi. No, kirjastopa tietysti. Nykyinen pääkirjasto on palvellut meitä 30 vuotta. Tuona aikana on kunnan asukasmäärä tuplaantunut. Ei ihme, että kirjaston tilat alkavat olla ahtaat. Kunnan ensi vuoden talousarviossakin todetaan, että tilat ovat epätarkoituksenmukaiset. Kirjasto on kuitenkin peruspalvelua. Se on paikka, mistä voi ammentaa tietoja, taitoja ja elämyksiä maksutta. Kirjasto on monille olohuone, jonne on helppo tulla. Nyt olohuoneemme on remontin, stailauksen ja lisätilan tarpeessa.  Siksipä olen iloinen, että pääkirjaston perusparannus on mukana lähivuosien taloussuunnitelmassa. Onneksi valtionkin taholla on kirjastotarpeemme noteerattu ja varattu suunnitelmissa rahaa hankkeelle lähes pari miljoonaa euroa. Eletään siis toivossa, että hanke toteutuu.

Jos syyssäät ja kaamos tuntuvat raskailta, karkotetaan pimeyttä ja kevennetään oloamme kunnollisella kulttuuriannoksella eikä unohdeta liikuntaakaan. Hyvää joulunaikaa toivottaen!

Pirkko Lehtinen
kunnanvaltuutettu
kunnanhallituksen jäsen

JO OLI AIKAKIN!

Perjantai 8.7.2011 klo 15:55 - Pirkko Lehtinen

Kiitos ja toive tien tekijöille

Kotimatkani kulkee pitkin Volsintietä. Sen päällyste on vuosia ollut rikkinäinen, kuoppia täynnä. Tien kunnostusta on vaadittu vuosien mittaan toistuvasti turhaan. Mutta nyt on ihme tapahtunut. Asfalttikoneet jyräsivät tiellä muutama viikko sitten ja sileää jälkeä tuli. Tuntui oikein ylelliseltä ajaa tasaista, kuopatonta tietä. Kiitos tekijöille!

Långvikiin ajaessani muutama päivä sitten kohtasin tiellä asfalttikoneet, joten silläkin suunnalla saadaan tie kuntoon. Tosi hyvä niin. Ja kantatie 51:n rakentaminen ilmeisesti sujuu aikataulun mukaisesti ja liikenne töistä huolimatta sujuu kohtuullisesti. Vielä pari vuotta ja sitten pitäisi olla valmista. Jo on aikakin!

Vaikka edellä kiitin Volsintien kunnostuksesta, on minulla sen suhteen myös täyttymätön toive. Kevyen liikenteen väylä ulottuu Myllykyläntien risteykseen. Siihen ei kuitenkaan lopu kevyt liikenne. Jalankulkijoita ja erityisesti pyöräilijöitä liikkuu tien reunaa pitkin lähes henkensä kaupalla. Tien reunaan jää nimittäin vain lähes olematon piennar kevyen liikenteen käyttöön. Tämähän sujuisi, jos kylätie olisi hiljainen. Mutta mitä vielä, Volsintie on nykyään erittäin vilkas väylä kuntakeskuksesta Veikkolaan. Tiellä kulkee henkilöautojen lisäksi runsaasti myös raskaampia ajoneuvoja. Huolimatta tien kapeudesta ja mutkaisuudesta autoilijat eivät oikein malta noudattaa tien nopeusrajoituksia, ralli houkuttaa.

Niinpä haluan taas kerran toistaa Volsintien varren asukkaiden hyvin perustellun toiveen kevyen liikenteen väylän jatkamisesta edelleen kohti Volsia. Jo olisi aika!

Tieasioista jäteasioihin.

Viime lauantaina iltapäivällä vein lehtiä Prisman keräyspisteeseen. Siellä oli vastassa aikamoinen sotku, lehtiä, laatikoita ja monenlaisia nyssyköitä lojui keräyslaatikoiden ulkopuolella. Keräyslaatikot pullistelivat täysinä kaivaten pikaista tyhjentämistä. Tästä sotkusta eivät moitteet kuulu kunnalle vaan kierrätystoimintaa hoitavalle HSY:lle eli Helsingin seudun ympäristöpalveluille.

Meidänkin kuntamme asukkaat ovat ottaneet kierrättämisen asiakseen niin kuin meitä on opastettu.

Nyt on aika HSY:n huolehtia siitä, että kierrätyslaatikot tyhjennetään riittävän usein. Näin kesällä on lisäksi syytä huomioida, että meitä kirkkonummelaisia on enemmän kuin talvella. Niinpä kierrättäjiäkin on reippaasti tavanomaista enemmän.

Jännitysnäytelmä

Monta viikkoa on meitä kansalaisia pidetty jännityksessä, millainen hallitus maahan saadaan. Moninaisten kiemuroiden jälkeen valmista tuli ja jo oli aikakin. Enää hallitukselta puuttuu vain presidentin nimittämispäätös, mutta sehän on nykyisellään pelkkä muodollisuus.

Tasa-arvonäkökulmasta katsottuna uusi hallitus on melko tasapainoinen. Ehkä vähän tökkää silmään kokoomuksen ministeriryhmän miesvoittoisuus. Demarit sen sijaan nimesivät mallikkaasti yhtä monta miestä ja naista ministereiksi, samoin rkp ja vasemmistoliitto. Tätä kirjoittaessani vihreät eivät vielä ole tehneet ratkaisujaan.

Tässä hallituksessa rikotaan yksi naisten uran ”lasikatto”. Jutta Urpilaisesta tulee maahamme ensimmäinen nainen valtiovarainministerin tehtävään. Jo oli aikakin! Nainen pääministerinä meillä on jo pariin kertaan ollut, kiitos keskustapuolueen. Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että aikoinaan kuvittelin nimenomaan demareiden ennättävän ensimmäisinä nimeämään naisen pääministeriksi, mutta toisin kävi.

Tältä erää hallitusnäytelmän jännitys on päättynyt. Nähtäväksi jää kuinka jännittäväksi ja jännitteiseksi kuuden puolueen hallituksen yhteistyö muodostuu. Omasta puolestani toivotan sille menestystä työssään.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

SDP ei lähde tasaverohallitukseen

Lauantai 4.6.2011 klo 1:07 - Eero Heinäluoma

Kokoomuksen johtamat kuuden puolueen hallitusneuvottelut kariutuivat eilen kysymykseen verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Voi vain kysyä, tuliko kokoomukselle yllätyksenä se, että sosialidemokraatit olivat tosissaan vaatiessaan tasaverokehityksen katkaisemista.

Ratkaisu lopettaa neuvottelut sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton kanssa oli täysin Kataisen oma.

Hallituksen muodostaminen on kulunut pitkään. Merkittävä syy viivästymiselle on ollut koukeroinen tyyli, jolla neuvotteluja on johdettu. Ennakkoehtona hallitusneuvotteluille keskityttiin Portugali-paketin hoitamiseen ja hallituspohjan selvittämisessä käytiin useamman päivän sakkokierroksella. Neuvottelut aloitettiin äärimmäisen löysästi, eikä niille asetettu missään vaiheessa minkäänlaista takarajaa. Yllättäen keskiviikkona hallitustunnustelija sitten veti taskustaan ota tai jätä –ilmoituksia.

Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaalien jälkeen silloiset hallitustunnustelijat saivat tehtävänsä eduskuntaryhmien yhteiskokoukselta. Saatuaan käsityksen pohjasta hallitustunnustelijat raportoivat eduskuntaryhmien yhteiskokoukselle ja saivat valtakirjan aloittaa hallituksen muodostamista koskevat neuvottelut. Näiden eduskuntavaalien jälkeen kokoomus jätti kokonaan väliin eduskuntaryhmien yhteisen kokouksen, jossa olisi todettu varsinaisiin hallitusneuvotteluihin mukaan tulevat puolueet ja annettu valtakirja hallituksen muodostamista koskevien neuvotteluiden käynnistämiselle.

Vuoden 2000 perustuslain muutoksen hallituksen muodostamista koskevat säädökset ovat olleet voimassa vain vähän aikaa. Nyt täytyy toimia tarkasti voimassa olevan perustuslain kirjaimen ja hengen mukaisesti. On noudatettava täsmällisesti parlamentarismia ja vakiinnutettava tavat hallituksen muodostamisessa. Siksi vuosien 2003 ja 2007 käytäntöä noudattaen on kutsuttava eduskuntaryhmien edustajat koolle kuulemaan hallitustunnustelun tulokset.

JA KANSA ÄÄNESTI!

Maanantai 9.5.2011 klo 14:08 - Pirkko Lehtinen

Näissä eduskuntavaaleissa päästiin onneksi nippanappa yli 70 %:n äänestäjämäärään. Meillä äänestysinto on ollut presidentinvaaleja lukuun ottamatta pahasti alamaissa, eikä tämäkään tulos ole kovin kehuttava.   Eroavuuksia äänestysinnossa oli eri puolilla maata, mutta myös meillä eri äänestysalueiden välillä.

Äänestysprosentti koko kunnan alueella oli 73 ja jos vain Suomessa asuvat lasketaan, tuo prosentti oli 75. Kolme neljästä siis kävi äänestämässä, mutta yksi neljästä nukkui. Tuo 25 % olisi tuonut komean hopeasijan vaaleissa.

Miesten ja naisten välillä ei ole havaittavissa suuriakaan eroja äänestysinnossa. Hienokseltaan naiset päihittivät miehet lähes joka alueella, kuntatasolla ero oli naisten hyväksi vajaa 2 prosenttiyksikköä.

Kunnan alueista vilkkaimmin äänestivät Heikkilän alueen asukkaat, äänestysprosentti ylitti himpun verran 80 (80.2 %). Laimeinta äänestysinto oli Kirkonkylän alueella, vain 59.9 %. Aika huikea ero näiden kahden alueen välillä! Mikä on ollut syynä, sitä on syytä pohtia. Ainakaan syynä ei ole äänestyspaikkojen huono tavoitettavuus.

Meillä eri puolueryhmien äänet jakautuivat kärkikolmikon osalta samoin kuin valtakunnan tasolla eli kokoomus ensimmäinen (30.7 %), demarit toinen (16.8 %) ja perussuomalaiset kolmas (16.3 %). Sitten tullee eroavuutta, sillä neljäntenä meillä on ruotsalaiset (14.3 %). Keskusta on meillä aika marginaalinen puolue 4,4 %:n kannatuksella.

Kokoomuksen paras äänisaalis tuli Porkkalassa (34.4 %), demareiden Kirkonkylässä (21.1 %) Huonoimman kannatuksen kokoomus sai Kirkonkylässä (26.1 %) ja demarit osaltaan Lapinkylässä (13.5 %).

Keskustelu tuloksesta on tarpeen omassa ryhmässäni ja samoin varmaan ajattelevat muut ryhmät omalta osaltaan, ehkä kokoomusta lukuun ottamatta.

Tilastot ovat kiinnostavaa luettavaa. Nämä tilastot eivät ole emävale niin kuin tilastoja usein nimitetään vaan ihan totista totta. Juuri näin kansa äänesti.

Seuraavat vaalit ovat tulossa jo ensi vuonna, jolloin käydään alkuvuodesta presidentinvaali. Yksi ehdokaskin jo tiedetään, Paavo Väyrynen nimittäin. Saapa nähdä ketkä muut kisaan lähtevät.   Sitten ensi vuoden syksyllä on kunnallisvaalit, mutta ne ovat vielä sen verran kaukana, etten nyt sano niistä tätä enempää.

Tällä hetkellä päällimmäisenä kiinnostuksen kohteenani on millainen hallitus valtakuntaan saadaan. Saadaanko muutosta työllisyyden hoitoon, verotukseen ja löytyykö halua lisätä koko yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta sekä vähentää hurjasti lisääntynyttä köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Toivossa on hyvä elää, sanotaan, mutta Toivo ei yksin riitä, tarvitaan Toimia.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

Kataisen roolit sekaisin

Keskiviikko 4.5.2011 klo 23:42 - Erkki Tuomioja

Hallitustunnustelija Jyrki Katainen on oudolla tavalla sekoittanut roolinsa valtiovarainministerinä ja hallitustunnustelijana. Kannan muodostaminen siihen, mitä mieltä Suomi EU:ssa on komission esityksistä Portugalin ja muiden velkaantuneiden kriisimaiden asioiden hoitamisesta kuuluu Suomen hallitukselle, jonka kannan täytyy olla eduskunnan ja sen nimissä EU-asioihin kantaa ottavan suuren valiokunnan tiedossa ennen kuin valiokunta päättää omasta kannastaan ohjeeksi hallitukselle. Tämä pätee vaikka hallitus olisi pyytänyt eroa, sillä sen on joka tapauksessa hoidettava ne asiat jotka vaativat päätöksiä ja joiden käsittelyaikataulua ei Suomen tilanteen vuoksi voi lykätä. 
 
Hallitusneuvotteluissa voidaan tietysti käsitellä ja sopia tulevien hallituspuolueiden kesken kaikista asioista. Mutta kun Katainen nyt on halunnut neuvotella kaikkien eduskuntaryhmien kanssa, niin hän ei toimi hallituksen muodostajana vaan valtiovarainministerinä, ja ministerinä hän toimii edelleen istuvan Kiviniemen hallituksen jäsenenä. On tarpeen, että pääministerikin tämän selvästi sanoo ulos. 
 
Kaikki tietysti ymmärtävät, että tämä on Kataisen keksimä tapa koettaa saada hankalat europäätökset pois pöydältä ennen hallituksen muodostamista, jolloin niihin epäilevästi tai kielteisesti suhtautuvat tulevat hallituspuolueet voivat vielä toimia niiden suhteen yhteisistä kannoista riippumatta.
 
Ennen kuin tehdään uusia päätöksiä Portugalin suhteen pitää katsoa mitä Kreikalle on tapahtumassa. Maa on joutunut jälleen pyytämään uusia lainahelpotuksia euromailta, selviytyäkseen velkataakastaan ja voidakseen maksaa pankeille niiden edelleen vaatimia yli 15 prosentin korkoja. Tämä pitäisi jo Olli Rehnillekin kertoa, että alunperin valittu yhteisvastuullinen tukilinja on kestämätön ja on aika ottaa Kreikan velat kokonaisuudessaan uudelleenjärjestelyn kohteeksi.
 

Kansanäänestys!

Maanantai 11.4.2011 klo 9:42 - Pirkko Lehtinen

Vaalipäivään on enää vajaa  viikko, sitten selviää ketkä kansa tahtoo edustajikseen. Viikkotolkulla meille on tarjoiltu gallup-kyselyjen tuloksia lähes tosina lopputuloksina. Gallupit ovat gallupeja, ei niillä vaaleja voiteta. Vaikutusta niillä kuitenkin voi olla puoleen ja toiseen. Vaalitulokseen voi sittenkin vaikuttaa vain äänestämällä. Meillä äänestäminen ei ole pakollista kuten joissakin maissa. Pitäisiköhän olla? Ei tietenkään. Pakolla ei yleensä saa mitään hyvää aikaiseksi. Ja pitäähän kansalaisilla olla mahdollisuus nukkua vaalien yli ja unohtaa koko juttu, jos se tuntuu parhaalta ratkaisulta.

Nyt on ajankohtaista marssittaa itsensä ja läheisensä vaaliuurnille, varmuuden vuoksi jo ennakkoäänestämään. Eihän sitä tiedä miten huono sää vaalipäivänä vallitsee ja pahimmassa tapauksessa estää äänestämään menon. Seuraava mahdollisuus tulee vasta neljän vuoden kuluttua, joten ei missata tätä kierrosta. Eihän?

Mielestäni on monia hyviä syitä käyttää äänioikeuttaan ja pyrkiä muuttamaan vallitsevia oloja sekä korjaamaan yhteiskunnassamme vallitsevia epäkohtia. Kuinka on mahdollista, että Suomessa on noin 700 000 köyhää, puolet enemmän kuin 1990-luvun puolivälissä? Tai että toimeentulotuki, se viimesijainen apu, on samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Kaikkihan me tiedämme, että hinnat eivät ole samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Eihän näin voi jatkua. Tarttis tehrä jotain!

Tai miksi suuria pääomatuloja saava maksaa pienempiä veroja kuin tavallinen pienipalkkainen palkansaaja palkkatulostaan? Eihän tämä ole oikeudenmukaista? Ei ainakaan minusta.

Yksikään nuori ei saisi jäädä ilman peruskoulun jälkeistä koulutus- tai oppisopimuspaikkaa. Mehän tarvitsemme heidät kaikki rakentamaan tätä yhteistä yhteiskuntayritystämme tulevina vuosina. Nuoria ei saa jättää oman onnensa nojaan.

Syitä voisin luetella pitkän listan lisää, mutta uskon, että itse kukin tietää mitkä asiat rassaavat ja vaativat muutosta.

Näistä vaaleista on puhuttu kansanäänestyksenä. Kansanäänestys on sanana positiivinen, mutta se on yleensä vain neuvoa-antava. Sen sijaan vaaleissa kansa oikeasti päättää, ketkä kansaa edustavat ja mihin Suomea suunnataan seuraavina neljänä vuotena. Ole tarkkana äänestyskopissa! Vastuu on Sinunkin.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta valmistui

Perjantai 25.3.2011 klo 11:17 - Minna Pirttijärvi

Luonnoksen mukaan jokaisen 75 vuotta täyttäneen tulisi saada lähtökohtaisesti päätös sosiaalipalvelujen kuten kotihoidon saamisesta kolmessa kuukaudessa. Hoitajille tulisi ilmoitusvelvollisuus epäkohdista ja niiden uhista

Luonnoksen mukaan iäkkäällä henkilöllä olisi oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa. Terveyden- ja sairaanhoidon saannista säädettäisiin jatkossakin terveydenhuoltolaissa (Uusi terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011).

Vahvempi oikeus palveluihin ei olisi rajattu vain ympärivuorokautiseen hoivaan, vaan myös iäkkään henkilön avustamiseen hänen kotonaan ja kodin ulkopuolella tapahtuvissa päivittäisissä perustoiminnoissa, joista henkilö ei suoriudu ilman toisen henkilön tukea.

Iäkkäälle henkilölle nimettäisiin vastuutyöntekijä, joka koordinoisi koko palvelukokonaisuutta ja vastaisi yleisesti siitä, että henkilö saa palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Vastuutyöntekijä antaisi tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä auttaisi palvelujen ja muun sosiaaliturvan saantiin liittyvissä ongelmatilanteissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulisi ilmoittaa epäkohdista ja niiden uhista omalle toimintayksilölle ja kunnalle. Vakavasta epäkohdasta ilmoitettaisiin aluehallintovirastolle.

Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea tai ympärivuorokautista hoivaa.

Lakiesitys on sikäli heikko, että siinä ei oteta kantaa henkilöstömitoituksiin palveluissa. Juuri henkilöstön määrä on se keskeisin asia, joka koetaan tällä hetkellä riittämättömäksi. Tämän asian kanssa kipuillaan myös Kirkkonummella. Lakiesitykseen on lisättävä säädökset henkilöstömitoituksesta. Nykyinen suositus ei ole käytännössä osoittautunut riittäväksi.

Lue lisää

• Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta, pdf (STM)
• Lain yksityiskohtaiset perustelut, pdf (STM)
• Lailla turvattaisiin iäkkäiden oikeus tarpeenmukaiseen hoivaan (STM:n tiedote 9.3.2011)
• Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen ja hallitussihteeri Virpi Vuorinen lain valmistelusta, pdf (STM:n tiedotustilaisuus 9.3.2011)
• HYVÄ-hanke: Elinkeinopolitiikka osaksi hoito- ja hoivapalvelujen kehittämistä (TEM 9.3.2011)
• Suuret yritykset kasvattavat osuuttaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (TEM 9.3.2011)

Lue myös

• Kuntien välillä suuria eroja vanhojen ihmisten palvelujen käytössä (9.3.2011)
• Yhä useampi kunta ottaa palvelusetelin käyttöön (4.3.2011)
• Työryhmä ehdottaa ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon rakennemuutosta (25.2.2011)
• Kuntien työntekijät eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana (9.2.2011)
• SuPerin selvitys: Kotihoito on todellisessa kriisissä (2.2.2011)
• Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarpeiden kasvuun tulisi varautua paremmin (12.1.2011)
• Työryhmä ehdottaa parannuksia vanhusten palveluasumiseen (2.12.2010)

Lapsivähennys tulisi palauttaa tukemaan lapsiperheitä!

Perjantai 11.3.2011 klo 6:08 - Ari Harinen

Kohta loppuva vaalikausi on ollut raskasta aikaa myös monelle lapsiperheelle jos se on ollut sitä Suomalaiselle yrityselämällekkin.  Hallitus ei reagoinut talouden taantumaan tarpeeksi järein keinoin. Ennalta päätetyt mittavat veronkevennykset toteutettiin monien mielestä epäloogisesti ja talouden suhdannetilanteesta  välittämättä.

Nyt valtio velkaantuu nopeaan tahtiin  yli 30 milj euroa vuorokaudessa. Näin ei voi jatkua, siitä ovat varmasti kaikki puolueet liikuttavankin yksimielisiä.  Julkisen talouden tasapainottaminen on tehtävä laajana ja mahdollisimman nopeana toimenpiteenä. Tasapainottamistoimien on kuitenkin oltava mahdollisimman oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia. Säästötoimia suunniteltaessa on muistettava, että heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat edelleen vähintään sen tuen mitä tälläkin hetkellä.

Nykyisen hallituksen istuessa lapsiperheet ovat olleet  eläkeläiisten ohella suurimpia häviäjiä, vaikka takuueläke nyt lopultakin tuli voimaan. Lapsilisiä korotettiin ruhtinaalliset 40 senttiä kuukaudessa nyt helmikuussa mutta onko tällaisella korotuksella kenellekkään mitään merkitystä? Inflaatio nopeutuu, ruuan, energian ja polttoaineiden hintojen noustessa kiristyvää tahtia. Lapsiperheille em. korotuksia  ei kompensoida 40 sentin korotuksella. Jos lasten hyvinvoinnista  ja turvasta ei huolehdita lapset voivat huonosti ja tulevaisuuden  Suomikin voi huonosti. On myös muistettava, että lapsiperheiden tukeminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä, jolla on suuri merkitys kouluttautumisessa ja tulevaisuudessa työllistymisessä.  Tällä hetkellä lapsiperheet ovat samanlaisessa kurimuksessa ja yhtä köyhiä kuin 1970-luvulla.

Köyhimpiä lapsiperheitä auttaisi  jo se, että lapsilisä ei enää jatkossa leikkaisi toimeentulotukea. Tämä Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikoinaan tekemä uudistus on erittäin epäoikeudenmukainen. Eihän lapsilisää lasketa verotettavaksi tuloksi myöskään parempituloisilla. Sen myötä ne lapsiperheet, jotka eniten lapsilisää tarvitsisivat, eivät sitä saa. SDP haluaa muuttaa mallin sellaiseksi, ettei lapsilisä enää leikkaa epätasa-arvoisesti toimeentulotukea  ja kaikki perheet  oikeasti saisivat lapsilisän.

Tarvitaan myös kaikkia lapsiperheitä auttavia toimia jotka tukevat niin yksinhuoltajaperheitä kuin ns. kokonaisia perheitä. Samalla kun käydään huolellisesti läpi koko verovähennysten kokonaisuus, on syytä harkita  palaamista  lapsivähennyksen  käyttämiseen verotuksessa.

Se tarkoittaa lapsiperheille mahdollisuutta vähentää tietty osuus  maksettavista veroista per jokainen lapsi eli käytännössä lisäeuroja suoraan lapsiperheiden kukkaroon.

On selvä, että verovähennyksiä kokonaisuudessaan on karsittava. Lapsivähennyksen toteuttaminen ei kuitenkaan varmasti olisi väärä investointi koska Suomella ja Suomalaisilla ei ole varaa menettää yhtään sukupolvea väliinputoajien joukkoon jonne kuilu aukeaa helposti jos köyhyyden takia syrjäännytään muusta yhteiskunnasta.

Ari Harinen
Kansanedustajaehdokas
Uusimaa SDP
www.harinen.fi

TSEMMPIÄ JUTTA!

Torstai 10.3.2011 klo 15:00 - Pirkko Lehtinen

Totesit joku aika sitten Vantaan vaaliavauksessa, että demareita ja Sinua henkilönä on pilkattu ja väheksytty, tarpeettomiksi todettu. Totesit myös, että sellainen sisuunnuttaa. Totta, kyllä varmaan sisuunnuttaa, mutta se yksin ei riitä. Nyt tarvitaan näkemystä ja toimia muuttaa kurssia. Vielä on hetki aikaa ennen vaaleja kertoa ihmisille ihmisten kielellä, mitä me oikein tavoittelemme. Missä meidän tavoitteemme eroavat muiden puolueiden tavoitteista? Missä ja keiden kanssa olemme samaa mieltä?

Kuuntelin ja katselin Sinua, Jutta, lauantaina television Ykkösaamu-lähetyksessä. Sanon, että katsoin, koska ulkonäkö tuntuu nykyisin olevan se, mitä arvioidaan erityistesti naisten kohdalla. Mittatikkuna taitaa tänään olla nykyinen ”kokovartalopääministeri”.  Kyllä, kyllä Sinussa on kokoa ja näköä uudeksi ”kokovartalopääministeriksi”. Leikki leikkinä, oikeasti tärkeää on se, mitä Sinulla on sanottavaa. Ja sitä Sinulla mielestäni on.

Verotus on ihan syystä noussut keskustelun keskiöön, joten minäkin keskityn tässä ja nyt siihen. Demarit haluavat estää verotuksen liukumisen yhä enenevästi tasaveron suuntaan. Meidän tavoitteena on, että verotuksessa huomioidaan ihmisten veronmaksukyky. Rikkaat maksavat enemmän ja köyhät vähemmän. Tämähän on ihan oikeudenmukaista, eikö vain? Sama linjaus täytyy ulottaa myös pääomatuloihin. Niiden verotusta voi nostaa ja ennen kaikkea saattaa verotus progressiiviseksi samaan tapaan kuin ansio- ja eläketulot.

Arvonlisäveroa maksamme siitä, mitä ostamme, jokapäiväisestä leivästä, sähköstä ja palveluista kuten parturista ja pesulasta eli ihan arkisista ja enimmäkseen välttämättömistä tarpeistamme. Jos arvonlisäveroa korotetaan, näkyy ja tuntuu se heti meidän jokaisen kukkarossa. Senpä vuoksi on oikein ja kohtuullista, että alvia ei koroteta. Poikkeuksena mielestäni voisivat olla luksus-tuotteet, jotka muutenkin ovat meidän tavallisten tallaajien ulottumattomissa. Ne, joilla on varaa luksus-tuotteisiin, on varaa maksaa niistä vähän enemmänkin. Vai mitä? Arvonlisävero on tasavero. Se tuntuu pienituloisen pussissa suurempana kuin suurituloisen.

Monista puolueen tavoitteisiin kuuluvista asioista noukin tähän vielä Jutan esiin nostaman lapsivähennyksen verotuksessa. Se kuulostaa vanhan uudelleen lämmittämiseltä, mutta ei haittaa, sillä tavoite on oikea. Lapsiperheiden taloudellinen tukeminen nykyistä enemmän auttaa toivottavasti perheiden selviytymistä. Tarkoituksena on ennalta ehkäistä syrjäytymistä, mikä tulee kalliiksi. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa tilastotietojen mukaan. Rahan lisäksi kysymys on ennen kaikkea inhimillisestä tragediasta, ihmisen hukatusta elämästä, siitä itse kunkin ainoasta.

Kaikkien puolueiden vaaliohjelmat alkavat olla tiedossa. Niihin kannattaa tutustua ja vertailla niitä. Minusta Jutta on aidosti tavallisen ihmisen puolella. Meihin tavallisiin ihmisiin katson kuuluviksi kaikki tavallisella palkallaan tai eläkkeellään elävät perheet ja sinkut, kaikki ne ihmiset, joille on tärkeää pitää pystyssä pitkäaikaisilla ponnistuksilla aikaansaatu hyvinvointiyhteiskunta. Ei anneta yksityistämisen ja muualta lainattujen trendien turmella sitä.

Vilpittömästi toivotan tsemppiä Jutalle tiukassa gallupien ryöpytyksessä. Yksin ei puheenjohtaja pärjää. Tuloksen tekemiseen tarvitaan koko puolue ja niin entiset kuin uudetkin kannattajat. Tsemppiä toivotan myös kaikille meille muille mukana olijoille.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen