Kirkkonummen demarit toivottavat oikein hyvää Juhannusta ja mukavaa kesää!

------------------------

Kiinnostaisiko kuntavaaliehdokkuus?

Mieti asiaa omalta osaltasi: haluaisitko lähteä mukaan vaikuttamaan Kirkkonummen asioihin? Millaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Ota yhteyttä:

Pekka Jäppinen
040 7200 008
pekka.jappinen@kirkkonummi.fi
puheenjohtaja

Demareiden vaihtoehtobudjettiin voit tutustua täällä:
Demareiden vaihtoehtobudjetti

------------------------------------------

Hyvinvointimme rakentuu työstä. Kun teemme työtä, luomme palveluita ja taloudellista pohjaa hyvinvointiyhteiskunnalle. Oikeudenmukaisuus velvoittaa kantamaan vastuuta kaikista, jotka eivät siihen itse pysty. Oikeudenmukaisuus kannustaa myös iloitsemaan menestyksestä, jonka joku työllään saavuttaa. Me ansaitsemme reilumman Kirkkonummen.

Yltiöpäinen ahneus saa kansalaisten enemmistön tuomion. Työ, oikeudenmukaisuus ja reiluus näkyvät arjen asioiden kautta. Oman lapsen päivähoidon laatu, puiston säilyttäminen tai terveyskeskuspäivystykseen pääsy ovat monelle kuntalaiselle ne tärkeimmät asiat.

Julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä, tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä, estävät syrjäytymistä sekä tuovat turvallisuutta. Pääosa palveluista tuotetaan kuntien toimesta ja näin pitää olla myös jatkossa! Toki tarvitsemme toimeliaita yrittäjiä, jotka omalla toiminnallaan täydentävät julkisesti tuotettuja palveluita. Meidän kannattaa tavoitella maailman parhaita julkisia palveluita.

SDP:n tavoitteena on hyvään elämään ja asukkaiden omatoimisuuteen kannustava Kirkkonummi, jossa on toimiva demokratia ja asukkailla mahdollisuus vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Kirkkonummen tulee siis pitää asukkaistaan huolta ja taata heille turvallinen elinympäristö

---------------------------------------------------------------------------

KANNANOTTO

17.9.2015

LÄNSI-UUDENMAAN SOSIALIDEMOKRAATTISET YHDISTYKSET: Y-JUNAN SÄILYTTÄMINEN KIINNI HALLITUKSEN POLIITTISESTA TAHDOSTA

Hallituksen suunnitelma lakkauttaa Y-juna herättää länsiuusmaalaisissa Sosialidemokraateissa suurta huolta. Ihmetystä herättää se, että liikenneministeri Berner päätti asiasta ennen kahden viikon päähän sovittua tapaamista länsiuusmaalaisten kuntien edustajien ja kansanedustajien kanssa. Hallituksen päätökset ovat katkaisemassa Inkoon ja Siuntion seudulta raideyhteyden kokonaan.Hangon, Tammisaaren, Karjaan ja Kirkkonummen yhteydet heikkenevät entisestään.

VR teki jo viime kuussa supistuksia markkinalähtöiseen liikenteeseen, kun Helsinki - Turku väliltä päätettiin lopettaa 9 vuoroa. Nyt alueen raideliikenne sai lopullisen iskun. Y-junan lakkauttaminen halvaannuttaa tulevaa muuttoliikettä alueelle.

"Länsi-Uudenmaan kuntien elinvoima on perustunut hyviin liikenneyhteyksiin. Asukkaille se on mahdollistanut elämisen Helsingin ympäryskunnissa ja työssäkäynnin pääkaupunkiseudulla. Hallituksen ratkaisu ajaa Länsi-Uudenmaan taantumisen kierteeseen.", toteaa kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Valtion pitäisi raideliikenteen leikkausten sijaan kehittää koko Uudenmaan raideliikennettä. Pelkästään liiketaloudellisin perustein tehtävät leikkaukset eivät ole aluepoliittisesti kestäviä.

"Kunnissa asumisen kaavoituspäätöksiä on tehty luottaen joukkoliikenteen toimivuuteen ja raideliikenteen kehittämiseen. Myös maakuntakaavojen kunnille asettamat tavoitteet ovat kannustaneet keskittämään asutusta ja palveluita radan varsille. Nyt hallitus vetää kaavoituslinjauksilta maton alta ja kannustaa ympäristön kannalta haitalliseen yksityisautoiluun", ihmettelee Inkoon Sosialidemokraattien puheenjohtaja Soile Gustafsson.

Sipilän hallituksen 12 miljoonan euron vuosisäästö liikenteen ostopalveluista kohdistuu täysin raideliikenteeseen. Summa on kuitenkin budjettivajeen kannalta mitätön. Yksin Y-junan lakkautuspäätöksen taloudelliset seurannaisvaikutukset ovat Länsi-Uudellamaalla sitäkin huomattavammat. Laskun maksavat alueen kunnat, asukkaat sekä ympäristö.

Länsi-Uudenmaan Sosialidemokraattiset yhdistykset kokoontuivat Inkoossa keskiviikkona 16.9.2015. Tilaisuudessa vieraili myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Kannanotossa ovat mukana Länsi-Uudenmaan Sosialidemokraattiset kunnallisjärjestöt.

INKOON SOSIALIDEMOKRAATIT RY

HANGON SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

KIRKKONUMMEN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

LOHJAN SD. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

SIUNTION SOSIALIDEMOKRAATIT RY

RAASEPORIN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

VIHDIN SOSIALIDEMOKRAATIT RY

------------------------------------

Julkisen sektorin suhteellinen kasvu johtuu tulojen pienentymisestä, ei julkisen sektorin menojen suuresta laajentumisesta

Kansanedustaja, SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajaTarja Filatov kaipaa konkretiaa keskustan puheenjohtajaJuha Sipilältä.

- Sipilä sanoo, että Suomella on kymmeniä tuhansia turhia virkamiehiä. Väite on niin kova, että soisi hänen konkretisoivan. Mistä hän aloittaisi virkamiesten vähennykset? Keitä ne harmaat byrokraatit ovat, joita aina halutaan vähentää?

- Sipilän mukaan valtiolla ja kunnilla on töissä 530 000 suomalaista. Näistä noin 260 000 on töissä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa, Filatov muistuttaa.

- Haluaako Sipilä pikaisesti kuntien pakkoliitoksia, jolloin voidaan puuttua hallintovirkamiehiin? Haluaako hän vähentää julkisen sektorin työntekijöitä; opettajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia, poliiseja vai ketä? Filatov kysyy.

Filatovin mukaan on aina helppoa sanoa, että vähennetään julkiselta puolelta, mutta vaikeampi osoittaa sellaista kohdetta, josta halutaan vähentää.

- Julkisen sektorin suhteellinen kasvu johtuu tulojen pienentymisestä, ei julkisen sektorin menojen suuresta laajentumisesta. Tärkeintä on käyttää varat viisaasti ja vaikuttavasti. Vielä tärkeämpää on saada lisää työllisyyttä, jolloin yhteisin varoin rahoitettujen ja tuotettujen palvelujen kantokyky säilyy, Filatov toteaa.

Valtion tuottavuus /vaikuttavuusohjelma on vähentänyt valtion virkamiehiä.

- Joissain tilanteissa olemme jopa liiaksi siirtyneet "konsulttivetoiseen kehittämiseen", jonka vuoksi kokonaisuus kärsii, Filatov sanoo.

Lähihistoria osoittaa, että Suomen ja Ruotsin julkisen sektorin laajuus ei ole ollut este voimakkaalle talouskasvulle tai ylijäämäisille budjeteille.

Valtion budjetti kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2009, kun Suomen bruttokansantuote romahti peräti 8,5 prosenttia. Ennen tätä meillä oli 11 vuotta ylijäämäiset budjetit ja velkaa vähennettiin lähes säännönmukaisesti. Ruotsissa talous kasvaa, vaikka sen julkinen sektori on Suomea suurempi.

-------------------------------------------

Tässä valtuustoryhmämme ja viisi ensimmäistä varajasentä:

Ari Harinen

harinenari.jpg

Pauliina Juntunen (sit)

juntunenpauliina.jpg

Pirkko Lehtinen

lehtinenpirkko.jpg

Amin Asikainen

asikainenamin.jpg

Tero Suominen

suominentero.jpg

Pekka Jäppinen

jappinenpekka.jpg

Minna Pirttijärvi

pittijarviminna.jpg

Sari Myllynen

myllynensari.jpg

Varalla

Mikael Gerkman

gerkmanmikael.jpg

Tero Strand

strandtero.jpg

Michael Moberg

mobergmichael.jpg

Seija Salminen

salminenseija.jpg

Katja Juuti

juutikatja.jpg

peruskoulu.jpg



Liity SDP:n jäseneksi!

Tapoja osallistua on lukuisia, niin paikallistoiminnasta vaaleihin, verkossa tapahtuvasta työryhmätyöstä suuriin tapahtumiin.

Voit liittyä oman paikkakuntasi paikallisyhdistykseen. Uusi jäsen saa kotiinsa uuden jäsenen materiaalin, jäsenkortin sekä jäsenlehden. Jäsenmaksu on 47 euroa vuodessa, alle 25-vuotiailta 10 euroa. Jäsenmaksua voidaan myös alentaa sosiaalisista syistä.

Liittymään pääset täyttämällä sähköisen lomakkeen ja tunnistautumalla lopussa verkkopankkitunnuksilla. Järjestelmä kattaa suuren osan SDP:n paikallisyhdistyksistä, ei kuitenkaan aivan kaikkia. Klikkaa tästä

Mikäli sinulla ei ole verkkopankkitunnuksia tai haluamasi yhdistys ei ole mukana sähköisen liittymisen järjestelmässä, voit tulostaa jäseneksiliittymiskaavakkeen (.doc) tästä ja lähettää sen lomakkeessa olevaan osoitteeseen.

Tervetuloa mukaan!

Opetusministeri Kiuru: Lukiot ja ammattikoulut vaarassa

Torstai 12.3.2015 klo 21:39

krista_kiuru-9487.jpg

Maanantaina oppositio kaatoi viivyttämisellä, ulosmarssilla ja pitkäksi puhumisella pääsyn toisen asteen koulutukseen koko maassa. Tällä on vakavat seuraukset.

Valiokunta ei saanut käsiteltyä lakiesitystä, joka olisi taannut, että nuoret pääsevät jatkossakin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen riippumatta siitä, missä päin he asuvat. Ilman tällaista perälautaa säästöt uhkaavat realisoitua ympäri Suomea hyvin epätasa-arvoisella tavalla, sattumanvaraisesti ja ilman yhteiskunnallista harkintaa. Esimerkiksi OAJ on aiemmin arvioinut, että kolmannes ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista on vaarassa, mikäli säästöjen kohdentamista ei voida tehdä hallitusti.

Seurauksista huolimatta oppositio vaaransi näin toimimalla tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen pääsyyn. Vaarassa ovat erityisesti haja-asutusalueiden ja pienten kuntien yksiköt, sillä koulutuksen jatkuvuuden ratkaisisi yksin kunnan taloudellinen kantokyky. Siksi on vastuutonta ajatella, että lakipaketin toinen osa voitaisiin viedä eduskunnassa läpi muina miehinä seurauksista välittämättä. Näin toimimalla toiselle asteelle ulotettaisiin 191 miljoonan säästöt ilman, että voitaisiin taata koulutuksen saatavuus kaikilla alueilla. Säästöt toteutuisivat eri puolella Suomea hyvin eri tavalla ja oppilaitoskenttä joutuisi vapaaseen pudotukseen.

Lakiesitys on nyt reikiä täynnä. Se ei toisi hallituksen esittämiä säästöjä luvatussa laajuudessa, ja laki pitäisi korjata heti uuden hallituskauden aluksi. Muun muassa Kuntaliitto ja OAJ ovat vedonneet hallitukseen, että jäljelle jäänyttä vajaata esitystä ei vietäisi eduskunnassa läpi. Muutoin kunnat ja sitä kautta niissä asuvat nuoret asetetaan tietoisesti eriarvoiseen asemaan, kun koulutuspaikkojen alueellinen saatavuus vaarantuu. Silloin hallitus päättäisi siis leikata koulutukseen pääsystä, mitä nimenomaan ei haluttu silloin, kun lakipaketista aikoinaan sovittiin.

Parlamentaarinen vastuullisuus on sitä, että pystytään kohtamaan tosiasiat. Hallituksen lakipaketti oli vastuullisesti valmisteltu kokonaisuus. Se osoittaa, että säästöjä pystytään tekemään koulutuspoliittisesti kestävällä tavalla. Edes oppositio ei ole esittänyt koulutussäästöjen peruuttamista.

Suomi on menestynyt aina koulutukselliseen tasa-arvoon satsaamalla ja vain näin pärjäämme myös tulevaisuudessa. Jos säästöt runnotaan läpi ilman lain takaamaa varmuutta koulutuksen alueellisesta saatavuudesta, sillä on sekä nuorille ja että koko yhteiskunnalle paljon suurempi hinta kuin 191 miljoonaa. Tätä en voi opetusministerinä sallia.

Kommentoi kirjoitusta.

Koulunkäyntiavustajille miljoonien jättipotti

Lauantai 28.2.2015 klo 23:30

Kunnat saavat kymmenen miljoonan euron valtionavustuksen erityisopetukseen.

Valtaosalla rahasta palkataan koulunkäyntiavustajia. Avustusta saa myös erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien lisäkoulutukseen - etenkin sijaisten palkkaamiseen koulutusten ajaksi. 

Opetusministeriö on korvamerkinnyt avustukset tukea tarvitseville peruskoululaisille.

- Nyt annetaan korvamerkitty raha kuntien käyttöön. Minä sanon, että tämä täytyy nimenomaan käyttää tuen tarpeessa olevien oppilaiden hyväksi, toteaa opetusministeri Krista Kiuru (sdp).

Kiuru erityisluokan avustajaharjoittelijana

Helsinkiläisen Toivolan erityiskoulun yhdistetty kakkos- ja kolmosluokka opiskeli tänään äidinkieltä koulunkäyntiavustajaharjoittelijan Krista Kiurun kanssa. Ministeri sai tuntumaa erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kouluarkeen.

- Täytyy sanoa, että kyllä tämä harjottelu teki minulle hyvää. Tässä oppii  ymmärtämään, miten tärkeää se on, että jokainen lapsi saa erityistä tukea sillon kun tarvetta on.

Tätä mieltä on myös alan ammattilainen.

-Kyllä mä koen tämän yhteiskunnallisesti erittäin tärkeäksi työksi. Nyt annettu valtionavustus kertoo siitä, että meidän työtä myös arvostetaan, iloitsee Toukolan koulun koulunkäyntiavustaja Ari Salmi.

Raha auttaa syrjäytymisen ehkäisyyn

Erityistä tai tehostettua tukea tarvitsee noin 15 prosenttia kaikista perusopetuksen oppilaista.

Erityisellä tuella on merkitystä. Esimerkiksi Toivolan erityiskoulun oppilaat menestyvät hyvin peruskoulun jälkeen opinnoissaan ja työelämässä.

- Syrjäytymistä käytetään terminä monenlaisissa merkityksissä. Mutta minun mielestäni tämä koulun antama erityinen ja tehostettu tuki on tehostaa syrjäytymisen ehkäisemistä. Siinäkin mielessä merkittävä lisäavustus on myös merkittävä teko, pohtii Toivolan koulun rehtori Erkki Häggman.

Kouluissa ollaan tyytyväisiä etenkin siksi, että useissa kunnissa säästetään juuri koulujen henkilöstökustannuksista. 

Kommentoi kirjoitusta.

Merja Mäkisalo-Ropponen: Kuusi syytä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ensisijaisuuteen

Torstai 12.2.2015 klo 21:11

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon yksityistämisestä ja ns. raha seuraa potilasta mallista. En vastusta yksityistä palvelutuotantoa, sillä sitä tarvitaan täydentämään julkisia palveluita. Joitakin toimintoja voi olla jopa järkevää keskittää yksityisille palveluntuottajille. Yleisesti ottaen julkisten palveluiden on kuitenkin oltava ensisijaisia. Miksi näin?
 
1. Sosiaali- ja terveydenhuolto on yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden kannalta niin merkittävää toimintaa, ettei sitä saa jättää markkinavoimien armoille. Yhteiskunnan velvollisuutena on pitää huolta palvelujen toimivuudesta koko Suomessa. Yksityinen sektori voi valita potilaita ja asiakasryhmiä, mutta julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon on hoidettava kaikki.
 
2. Yksityisten palveluntuottajien toimintaa ohjaa liiketaloudellinen ajattelu eli se, miten saadaan mahdollisimman paljon voittoa toiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tulisi ohjata terveystaloustieteellinen ajattelu, jolloin tavoitteena on varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa ja tehokasta. Jos rajalliset resurssit ohjataan vain yksittäisten kansalaisten toiveiden mukaan, jotain muuta tärkeää saattaa jäädä hoitamatta. Kaikki kansalaiset eivät myöskään itse pysty toivomaan ja valitsemaan.
 
3. Yksityisellä puolella yrittäjän intressi on saada paljon potilaita, mutta julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteena on palvelutarpeen minimointi esimerkiksi korostamalla ennaltaehkäisevää työtä ja kustannusvaikuttavaa toimintaa. Esimerkiksi yksityisen hammaslääkärin intressi on kutsua potilas vuoden välein tarkastuksiin asiakkaan niin toivoessa, vaikka terveen aikuisen tarkastusväli tutkimusnäyttöön perustuen voi olla harvempi tai tarkastuksen voisi suorittaa suuhygienisti.
 
4. Palvelujen kilpailuttaminen on tuonut esille myös epäterveitä ilmiöitä. Esimerkiksi vanhusten palveluasumisen kilpailutustilanteissa suuret firmat ovat polkeneet hintoja saadakseen pienet oman alueen yritykset pois kilpailusta. Tämä on johtanut palvelujen keskittymiseen yhä enemmän suurille monikansallisille yrityksille. Monissa kunnissa on lisäksi todettu, että muutaman kilpailutuskerran jälkeen hinnat nousevat etenkin, jos kilpailijat ovat hävinneet markkinoilta. Toisaalta kilpailutustilanteet ovat johtaneet siihen, että ikäihmiset ovat joutuneet muutamaan palvelutalosta toiseen.
 
5. Valinnan vapaus edellyttää, että asiakkaalla pitäisi olla mahdollisuus vertailla ennen palvelun tai tuotteen ostamista hinta-laatu suhdetta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan on melko mahdotonta tehdä eri hoitojen ja hoitopaikkojen välillä kustannushyötyvertailuja, koska maallikon on vaikea arvioida hoidon toiminnallista laatua.
 
6. Ruotsin kokemukset eivät tue "raha seuraa potilasta" - mallin käyttöön ottoa. Siellä malli on lisännyt palvelujen eriarvoistumista, eikä se ole myöskään tuonut kustannusten säästöä. Suuri ongelma Ruotsissa on se, että hoitoa annetaan kysynnän eikä tarvitsevuuden mukaan. Se ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää.
 
Suurin osa suomalaisista ei kaipaa valinnanvapautta, he kaipaavat toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämän takia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saatava maaliin.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntatoimintoja ei pidä yhtiöittää bisneksen tarpeisiin

Torstai 1.5.2014 klo 20:38 - Jarkko Eloranta / JHL:n puheenjohtaja

Kuntien on tämän vuoden loppuun mennessä pakko yhtiöittää tiettyjä toimintojaan, kuten satamat ja energialaitokset. Tämän velvoitteen varjolla yritetään nyt yhtiöittää myös paljon sellaista mitä ei tarvitsisi, varoittaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

  JHL:n puheenjohtaja Jarkko ElorantaLiikelaitos on muutettava osakeyhtiöksi, mikäli se toimii kilpailluilla markkinoilla. Yhtiöittämispakko perustuu EU:n linjauksiin. 
- Tässä samassa yhteydessä halutaan yhtiöittää myös koko joukko muita kunnan peruspalveluja ja -toimintoja, vaikka siihen ei mitään pakkoa olisikaan.

Liikelaitosta ei tarvitse yhtiöittää, jos se myy palvelujaan vain omistajakunnalleen tai –kuntayhtymälleen. Silloin EU ei käy tekosyyksi. Yhtiöittämisiä tavoitellaankin ideologisista syistä, Eloranta arvioi. Asialla on bisnesväki politiikan puolen ja virkamiehistön hengenheimolaisineen. 
- Kunnan peruspalveluja halutaan muuttaa bisnekseksi ja viedä pois demokraattisesta valvonnasta yrityssalaisuuden piiriin. 
- Tämä ei voi olla veronmaksajien, palvelujen käyttäjien eikä työntekijöiden etu. Siksi yhtiöittämisistä tulee luopua ja pitää kunnan toiminnot kunnan omana työnä poliittisessa kontrollissa ja julkisesti ja avoimesti arvioitavina.

Ulkoistukset ja yhtiöittämiset ovat muutoinkin kunta-alan riesana, Eloranta toteaa. Palvelujen hinnan ja laadun lisäksi kärsivät työllisyys ja palvelussuhteen ehdot. Yksi vakavimmista ongelmista on työehtoshoppailu eli keinottelu halvemmilla työehtosopimuksilla, millä yritetään voittaa ja voitetaankin kilpailutuksia. 
- Sitä työnantajat usein näissä yhteyksissä harrastavat. Se ei ole millään muotoa hyväksyttävää toimintaa, Eloranta painotti puhuessaan vappuna Lahdessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Jokaisen koulun on oltava hyvä koulu

Maanantai 1.10.2012 klo 22:07 - Tero Strand

Peruskoulun jälkeen jokainen tarvitsee koulutusta ja se täytyy taata strandtero.jpgkaikille. Nuoren itsenäistymisen kynnyksellä merkitystä ei ole vain lukion ja ammatillisen oppilaitoksen sijainnilla, vaan opetustarjonnalla ja joustavilla opiskelumahdollisuuksilla on ratkaiseva merkitys.

Suomalainen koulutus on hyvää ja tehokasta. Koulutiensä voi aloittaa oman asuinalueensa koulussa, saada terveellisen kouluruoan, laadukasta opetusta ja tarvitessaan myös erityistä tukea. Peruskoulun keskeisiä elementtejä ovat jokaiselle lapselle riittävän huomion mahdollistavat ryhmät, monipuoliset opetussisällöt, hyvät ja pätevät opettajat sekä riittävä erityinen tuki. Kaikille pitää olla mahdollisuus päästä yhteiseen lähikouluun, joka vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ennaltaehkäisee ongelmia.

Jokaisen koulun pitää olla turvallinen, kiusaamaton ja rauhallinen koulu. Tehostetun tuen ja erityisen tuen on oltava oppijan saatavilla jokaisessa peruskoulussa. Opettajalla pitää olla riittävät välineet puuttua työrauhaongelmiin. Jokaisen oppilaan pitää saada tarvitessaan tukea ja turvaa. Hyvässä koulussa myös ongelmissa olevat ja ongelmia aiheuttavat oppilaat saavat tukea. Kurinpidonkin tavoitteena on lapsen kasvatus ja jokaisen saattaminen oikealle polulle.

Lapsen ja vanhemman pitää voida myös luottaa siihen, että jokainen koulu on lapselle paras koulu. Siksi jokaisen koulun pitää pystyä antamaan oppilaalle kaikki koulunkäynnissä tarvittava tuki; parhaiten tuen saantia edesauttaa oppilasryhmien riittävän pieni koko, varhainen puuttuminen ja välittäminen.

Jokainen koulu haluaa antaa jokaiselle oppilaalle riittävän tuen, joka ei tällä hetkellä aina kuitenkaan toteudu. Mitä enemmän lapset tukea tarvitsevat, sitä paremmin pitää koulun olla resursoitu. Voidakseen vastata jokaisen oppilaan tarpeisiin täytyy koulun saada resurssinsa tarpeen mukaan.

Nämä asiat tulee muistaa kun rakennamme kouluja ja kouluympäristöjä Kirkkonummella. Rakennamme myös tulevaisuutta

Tero Strand
SDP
SVOL:n jäsen
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja

 

Kommentoi kirjoitusta.

Ari Harinen valittu EU:n paikallis- ja aluevaltuutettujen Erasmus ohjelmaan

Lauantai 15.9.2012 klo 0:56 - Tero STrand

Kirkkonummelainen Ari Harinen on valittu Suomen ja Kirkkonummen ari_harinen_puhe2.jpgedustajaksi yhtenä sadasta eurooppalaisesta paikallisvaikuttajasta EU:n paikallis- ja aluevaltuutetuille tarkoitettuun Erasmus-ohjelmaan viemään suomalaista ja kirkkonummelaista kuntapäättämisen mallia eteenpäin muille Euroopan kunnille. Yhteensä sata kuntapäättäjää valittiin ohjelmaan eripuolilta Eurooppaa innovoimaan uusia malleja ja yhteistyömuotoja eurooppalaisten kuntien kesken.
Suomesta ohjelmaan valittiin kaksi edustajaa. Koulutusohjelmaan sisältyy vierailuja EU:n alueen kaupungeissa sekä EU:n päätöksentekoelimissä Brysselissä. 

Hankkeen tarkoituksena on lisätä EU:n paikallisalueiden yhteenkuuluvuutta sekä alueellista yhteistyötä myös paikallistasolla.

– Ohjelma on tärkeä, jotta paikalliset erityistarpeet saadaan paremmin tulevaisuudessa julki Euroopan yhteisön tasolla, sanoo Harinen. Ohjelmassa on huomioitu kaikki mahdolliset kuntapäättämiseen liittyvät tasot, mm. ekologinen rakentaminen, energiatehokkuus, kuljetus, kulttuuri sekä saastuneiden alueiden uudelleenkäyttö jne. Ohjelmassa vaihdetaan perustietoja kuntien kesken ympäri Eurooppaa ja tärkeimpiä ohjelman tavoitteita  on kuntatason yhteistyömahdollisuuksien lisääminen Euroopassa.

Koulutus tapahtuu yhteistyössä EU:n alueellisen komitean kanssa. Koulutus kestää puolisen vuotta ja se  sisältää vierailun Euroopan alue- ja kaupunkipäiville Brysseliin lokakuussa, vierailuja eurooppalaisiin kaupunkeihin sekä tietysti useisiin EU elimiin. Eu:n alueiden komiteassa on kaikkiaan 344 jäsentä, jotka ovat paikallisia tai alueellisia valtuutettuja omassa maassaan. Jäseniä on kaikkiaan 27 eri maasta. Alueiden komitea kokoontuu kuusi kertaa vuodessa. Komitea äsittelee mm. työllisyys-, koulutus-, sosiaalipolitiikka-, terveys-, kulttuuri- ja ympäristöasioita. Alueiden komitea kokoontuu seuraavan kerran 8. lokakuuta.

2 kommenttia .

MIHIN SUUNTAAN KIRKKONUMMEA VIEDÄÄN?

Tiistai 28.8.2012 klo 8:40 - Juha Blomfelt

blomfeltjuha_linkkikuva.jpg

Kunnallsvaaleihin vähitellen valmistautuvassa kunnassamme kuntapäättäjät ja muut kunnan asukkaat ovat korostuneen vaisusti ilmaisseet mielipiteitään ja tuntojaan vireillä olevaa kuntauudistusta kohtaan.

Kirkkonummen Sanomien yleisönosastokirjoituksissa ja kommenttipuheenvuoroissa asiaa on käsitelty mutta kirjoittajat ovat pääsääntöisesti edustaneet Siuntiota tai Inkoota. He ovat luonnollisesti lähestyneet asiaa omien kuntiensa näkökulmasta.

Miksi me Kirkkonummelaiset sitten olemme tästä merkittävästä, itse kunkin elämään jo lähitulevaisuudessa vaikuttavasta asiasta niin hiljaa? Eikö asia kiinnosta kuntalaisia? Onko kuntalaisten piiriin mahdollisesti levinnyt harhaluulo siitä, että asia olisi Kirkkonummen osalta jotenkin jo ratkaistu? Onko kuntalaisilla koko mittavasta uudistushankkeesta ylipäänsä riittävästi tietoa keskustelun aloittamiseksi ja käymiseksi?

Viimeistään nyt, kun kunnallisvaalit ovat jo ovella, asiasta pitäisi Kirkkonummellakin saada aikaan aktiivista ja asiaa monipuolisesti ”tuulettavaa” kuntalaiskeskustelua. Jokaisen ehdokkaan ja valtuutetun tulee  muodostaa asiasta jonkinlainen käsitys ja varautua sen julkituomiseen kuntalaisten asiasta vaalitapahtumissa kysyessä. Uudistushanke on niin mittava, että sitä ei saa lähestyä sammutetuin lyhdyin.

Etelä-Suomen kunnissa kuntalaisten hämmennystä saattaa lisätä kuntauudistuksen rinnalla käytävä metropolikeskustelu. Alueellisesti ajateltuna em. kaksi asiaa sivuavat toisiaan mutta ovat mielestäni lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilaisia. Muistaakseni metropolikeskustelua käynnisteltiin jo ennen vuoden 2008 kunnallisvaaleja, kun taas kuntauudistus on määritelty tavoitteeksi vasta nykyisessä hallitusohjelmassa.

Metropolihankkeen taustalla on tarve muodostaa Etelä-Suomen alueelle yli miljoona asukasta käsittävä taloudellisen toimeliaisuuden keskittymä vastapainona Keski-Euroopan vastaaville talouskeskuksille. Tasapainoisen aluepolitiikan kannalta hankkeesta voi perustellusti olla montaa mieltä. Erään käsityksen mukaan metropolihanke imee toteutuessaan elinvoiman valtakunnan muilta alueilta ja autioittaa maaseutua. Työvoiman keskittäminen Etelä-Suomeen on omiaan lisäämään myös sosiaalisia ongelmia esim. alueen korkean kustannustason takia.

Kuntauudistushanke lähtee metropolihankkeesta poiketen suomalaisesta yhteiskunnasta itsestään. Pääsyinä pidetään yhteiskunnan synkkenevää väestöennustetta, jossa työllisten ja eläkkeellä jo olevien/eläkkeelle siirtyvien epäsuhta vuosi vuodelta kasvaa ja huoltosuhde vääristyy. Entistä pienemmälle työllisten joukolle ollaan siis kasaamassa hyvinvointipalvelujen kasvavaa rahoitustaakkaa tulevaisuudessa. Euroopan Unionin kroonistunut rahoituskriisi ja sen seuraukset suomalaiselle kansantaloudelle ovat myös vahvistaneet hallituksen käsitystä kuntauudistuksen välttämättömyydestä.

On mielestäni keskeistä ymmärtää, että kuntauudistuksessa on kysymys vahvempien kuntien solidaarisuudesta taloudellisesti ja väestörakenteellisesti heikommin menestyviä kuntia kohtaan. Uudistushankkeen tarkoituksenahan ei ole tehdä taloudellisesti paremmin menestyvistä kunnista entistä paremmin menestyviä vaan jakaa resursseja siten, että kaikissa suomen kunnissa voitaisiin taata säälliset palvelut, kuten koulutus ja terveydenhuoltopalvelut, kaikille kuntalaisille.

Kuntauudistushanke koskettaa myös Kirkkonummea. Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kesken on kahdesti selvitelty mahdollisuutta kuntien yhdistämiseksi. Hankkeesta on kahdesti luovuttu lähinnä siksi, että Kirkkonummi on nähnyt hankkeen itselleen kannattamattomaksi. Koska kuntien yhdistämisessä on kysymys vahvemman kunnan kädenojentamisesta heikommalle kunnalle, ihmettelen miten Kirkkonummelaiset kuntapäättäjät ovat päätyneet tällaisiin ratkaisuihin.

Kuten kirjoituksen alussa totesin, alkaa olla viimeinen hetki käynnistää perusteellinen keskustelu siitä, mihin suuntaan kuntapäättäjämme ovat Kirkkonummea tulevaisuudessa viemässä. Evästykset tälle päätökselle tulee hakea kuntalaisilta. Aktiivista keskustelua ja pohdintaa tarvitaan voidaksemme osoittaa sisäministeriön kuntaosastolla sekä valtiovarainministeriössä hanketta valtion puolelta eteenpäin vieville olevamme aidosti kiinnostuneita kuntaamme koskevista tulevaisuuden ratkaisuista ja haluamme saada äänemme kuuluviin lopullisia hankeratkaisuja valtion tasolla tehtäessä. Uskon, että passiivisuuden sijaan aktiivisuutta osoittamalla voimme kuntana saavuttaa jos emme mieluisinta niin ainakin toiseksi parhaan ratkaisun.

Oman käsitykseni mukaan Kirkkonummella on kuntauudistuksessa kolme vaihtoehtoa. Pysymme itsenäisenä kuntana, liikahdamme lännen suuntaan tai lähdemme neuvottelemaan sulautumisesta Espooseen.

Itsenäisyyttä pidän epätodennäköisenä toteutumisvaihtoehtona, koska lähiympäristössämme on kaksi resursseiltaan selvästi Kirkkonummea heikommin pärjäävää kuntaa.

Espoo saattaisi ottaa Kirkkonummen avosylin vastaan mutta asia ei ole mielestäni yhtä ongelmaton Kirkkonummen näkökulmasta arvioiden. Itse pitäisin suurimpana ongelmana tässä vaihtoehdossa  lähidemokratian vähenemistä ja solidaarisuusajattelun vääränlaista toteuttamista.

Voi kysyä muodostuisiko Kirkkonummen alueellinen edustus Espoon valtuustossa sellaiseksi, että saisimme aluettamme koskevat asiat tasapäisesti kuuluville Espoon omien tarpeiden kanssa? Uskon myös, että kuntalaisen on helpompi lähestyä ongelmissaan omaa kuntapäättäjää Kirkkonummen kokoluokkaa edustavassa kunnassa kuin Espoon kokoisessa kasvottomassa ”mammutissa”.

Itse pidän Kirkkonummen kannalta parhaana vaihtoehtona yhteyden hakemista edelleen Siuntion ja Inkoon suunnalta ja toivon, että kolmas kerta toden sanoo!

Juha Blomfelt (sd)

Kommentoi kirjoitusta.

ELOVENA-TYTTÖ

Keskiviikko 1.8.2012 klo 10:21 - Pirkko Lehtinen

Muistattehan Elovena-tytön kaurahiutalepaketin koristeena. pipa_1.jpgNuoret eivät ehkä tunnista kuvaa, mutta me, ei ihan niin nuoret, varmaan muistamme ihanan Elovena-tytön vaaleine kiharoineen kansallispuvussa suomalainen peltomaisema taustanaan. Sehän on yksi suomalaisuuden ikoni, vaikkei päässytkään Jorma Ollilan brändityöryhmän listoille. Kuva viestii suomalaisen ruoan terveellisyydestä ja puhtaudesta, onhan ihminen sitä mitä syö. Toki Elovenan-tytön kuva huokuu myös mennyttä maailmaa, mutta tässä villisti muuttuvassa maailmassa on hyvä olla jotain perinteistä, mistä pitää kiinni.

Kesälehtiä lueskellessani törmäsin nimitykseen Elovena-ministeri. Arvaatte varmaan, ketä näin nimiteltiin. Aivan oikein, Juttaa, tuota meidän puolueen tarmokasta puheenjohtajaa ja tasavallan valtiovarainministeriä. Tällä kertaa en pahastunut nimittelystä vaikka minusta tuntuukin, että vain naisministerit joutuvat nimittelyn kohteeksi. Nimitys sopii hyvin Juttaan, onhan hän vaaleakiharainen ja sirkeäsilmäinen kuten Elovena-tyttö. Elovena-ministeri ja Elovena-tyttö ovat molemmat tiukasti suomalaisuuden puolestapuhujia. Jutta on mielestäni urhoollisesti puolustamassa meidän suomalaisten etuuksia talouskriisin riivaamassa EU:ssa. Helppo homma se ei varmasti ole ja lopputuloskin taitaa olla epävarma.

Gallupien mukaan suomalaisten suhtautuminen euroon ja EU-hun on muuttunut aikaisempaa kielteisemmäksi. Ei mikään ihme, kyllähän tässä huonojen uutisten ja jatkuvien kesäsateiden keskellä epätietoisuus alkaa kalvaa ja kysymyksiä nousee mieleen. Onko tehty ja tehdäänkö meidän suomalaisten kannalta oikeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä? Joudummeko kohtuuttomasti maksumiehiksi asiansa huonosti hoitaneiden maiden puolesta? Sekin huolettaa, että kuinka pitkälle meidän, pienen maan, rahkeet riittävät. Näitä kysymyksiä voi pyörittää omassa päässään ja pohtia kavereiden kanssa ja seurata mediasta ns. asiantuntijoiden toisistaan poikkeavia lausuntoja.

Kysymyksiä kyllä on, mutta vastukset eivät oikein selvennä tilannetta. Tavallisen kansalaisen pää menee pyörälle. Eihän meillä, tavallisilla kansalaisilla, ole mitään mahdollisuutta tietää riittävästi ja sitten tiedon perusteella muodostaa mielipidettä tilanteesta. Mielipiteitä toki jokaisella on. Jos ei jotain ihan outoa ja odottamatonta tapahdu, haluan Suomen pysyvän sekä eurossa että EU:ssa. Uskon vakuutteluihin, että sekä euro että EU ovat olleet meille ja meidän kansantaloudellemme hyväksi. Niinpä olen tullut siihen tulokseen, että luotan maan hallituksen vilpittömään tahtoon toimia nytkin meidän etujemme mukaisesti. Tapahtuuko näin, selviää vasta jälkikäteen.

Tuossa edellä totesin, että yleensä naisministerit saavat ylimääräisiä nimityksiä. Löytyisiköhän pääministeri Kataiselle joku kuvaava nimitys? Minusta Jyrki-boy oli pitkään kuin koulujen Hymy-poika patsas. Viime aikoina hymy on kuitenkin ajoittain näyttänyt aika väkinäiseltä. Voin kuvitella, että syitä hymyn hyytymiseen löytyy tuossa tehtävässä. Kovin mukavaa ei varmaan ollut sekään, että oman ryhmän keskuudesta tulee kritiikkiä hallitukselle niin kuin tässä äskettäin tapahtui Jan Vapaavuoren, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, suulla. Mukavaa se ei ollut myöskään meidän Elovena-ministerillemme Jutalle.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Paikallispolitiikka ärsyttää joskus...!

Perjantai 27.4.2012 klo 0:22

Olen hieman hämilläni paikallisesta koulupolitiikasta. Olen selvitellyt strandtero_linkkikuva.jpgyhdessä muutaman opetuslautakunnan jäsenen kanssa koulujemme tilaa ja lähinnä sitä kuinka täynnä koulumme ovat. Olemme yrittäneet nostaa julkiseen keskusteluun huolen lapsiemme hyvinvoinnista kouluissa, joissa käsityöluokat, kirjastot yms. ovat otettu oppilaskäyttöön. Toki ryhmäkoot ovat pysyneet hyvinä, mutta monessa koulussa on lapsia enemmän kuin sinne on suunniteltu. Ei kuitenkaan kaikissa...

No miksi siis olen hämilläni? Paikallisen Kokoomuksen sekä koulutoimen johtaja kertoi, että selvittämämme ongelma on käytännössä palturia. Ongelmaa ei ole. Ketä sitten uskoa. Haastattelemani rehtorit ovat sitä mieltä, että koulut ovat ylitäynnä. Myös vanhemmilta tulee samaa palautetta. Julkisesti meidät on nolattu siitä, että puhumme turhaan koulujen täyttymisestä, kun sellaista ongelmaa ei ole. Nyt täytyy sanoa näin: joku valehtelee kovasti ja tekee kovaa kuntapolitikka. Se valehtelija ja politiikan tekijä en ole minä eikä muutkaan jotka ovat oikeasti asiasta huolissaan.

Tulen vaatimaan selvitystä jokaisesta Kirkkonummen koulusta seuraavasti: Kuinka monta luokkaa eri kouluihin on tarkoitettu sijoittaa ja kuinka monta luokkaa siellä tällä hetkellä on. Tähän en ole saanut vastausta vieläkään! Koulutoimen johtaja ja kokoomuslaiset vastaavat vain ettei ongelmaa ole, koska "kouluihin mahtuu". Kyllä mahtuu, mutta minkä kustannukselle - opetuksen. Osassa kouluista erikoisluokat ovat otettu käyttöön. Koska näin on tehty, kärsivät käsityö yms. tunnit opetuksesta. Näin ei saa olla! Tilat täytyy olla oppilaille sellaiset kuin ne on tarkoitettu alunperin. Haluan lukuja!

Tämä siis ärsyttää ja se, että mielestäni valehdellaan tai sanotaanko kauniisti - vääristellään totuutta.

Tero Strand

SVOL:n jäsen
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Sosialidemokraattinen liike on arvoihin pohjautuva kansanliike. Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.

Sunnuntai 18.3.2012 klo 22:41

Demokratia ja yhteisvastuu ovat olennaista hyvässä yhteiskunnassa. Jokainen voi toimia kykyjensä ja jaksamisensa mukaan ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin puolesta. Sosialidemokraatit rakentavat oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja maailmaa. Vapauden täytyy voittaa alistaminen, humaanisuuden suvaitsemattomuus ja oikeudenmukaisuuden itsekkyys.

Sosialidemokraattinen puolue kokoaa yhteen niitä, jotka haluavat toteuttaa sosialidemokratian aatteellisia tavoitteita. Tavoittelemme yhteistyön ja rauhan maailmaa sekä puhdasta ja turmeltumatonta ympäristöä. Sosialidemokraatit ovat merkittävä poliittinen voima lähes kaikissa Euroopan, ja myös monissa Euroopan ulkopuolisissa, maissa.

Sosialidemokraattinen liike on arvoihin pohjautuva kansanliike. Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Vapaus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta elää omaa elämäänsä ja tehdä omia valintojaan. Se tarkoittaa myös vapautta pelosta, turvattomuudesta ja puutteesta. Ilman tämänkaltaisia sosiaalisia oikeuksia vapaus jäisi kuolleeksi kirjaimeksi vailla merkitystä. Sosialidemokraatit vaativat vapauden tosiasiallista toteutumista. Yksilönvapauden toteuttamiseen tarvitaan yhteiskuntaa, yhteisiä rakenteita.

Aito vapaus edellyttää tasa-arvoa

Aito vapaus edellyttää tasa-arvoa. Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa vapaus koskee vain voimakkaita. Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, jonka vuoksi jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet oman elämänsä rakentamiseen sekä vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Erilaisuus on rikkaus, mutta eriarvoisuus vääryyttä. Köyhyys, kohtuuttomat tuloerot ja syrjintä ovat esimerkkejä tasa-arvon uhista, jotka on poistettava.

Kolmas keskeinen arvo, solidaarisuus, on ennen muuta yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme ja yhdessä enemmän kuin osiemme summa. Solidaarisuuteen liittyy myös vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstä. On toimittava siten, että kanssaihmisillä – ja myös tulevilla sukupolvilla - on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Solidaarisuus hylkää egoismin ja itsekkyyden, mutta kunnioittaa jokaisen yksilöllisyyttä.

Jokaiselle reilut mahdollisuudet

Sosialidemokratian arvoja pyritään toteuttamaan ennen muuta demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta. Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen reilut mahdollisuudet oman elämänsä rakentamisessa.

Esimerkiksi koulutus, hoiva, sosiaaliturva ja terveydenhuolto ovat perusoikeuksia joiden saamisen tulee riippua tarpeesta, ei maksukyvystä tai asemasta yhteiskunnassa. Ihmisen toiminnan tulee olla sopusoinnussa luonnon kantokyvyn kanssa. Kannatamme työntekijöiden sananvaltaa työhönsä liittyvissä kysymyksissä sekä sopimisen kulttuuria. Demokratian, ihmisten oman tahdon ja vallan on aina kuljettava markkinoiden yläpuolella, niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia


View My Stats var pageTracker=_gat._getTracker("UA-7587965-1"); pageTracker._trackPageview("/1087570170/goal"); }catch(err){}