VÄLÄHDYKSIÄ NAAPURISTA

Tiistai 8.5.2012 klo 12:54 - Pirkko Lehtinen

Kävin Vapun vietossa Tukholmassa. Kevät oli siellä pidemmällä kuin meillä, puut ja pensaat vihersivät, Kungträdgårdenin kuuluisat kirsikkapuut kukkivat upeasti ja melojat olivat vesillä. Kevät on ihana vuodenaika, toivoa täynnä.

Vappuun kuuluvat soitto, laulu ja vappupuheet unohtamatta kuplivaa juomaa. Ruotsin kuningas on syntynyt vappuaattona ja niinpä häntä juhlittiin ja samalla esiteltiin kansalle pikku prinsessa Estelleä. Tuoreiden gallup-kyselyjen mukaan kuninkaan suosio on pohjalukemissa. Vielä ei kuulemma kuitenkaan ole otollinen hetki valtiomuodon muuttamiselle.  Nähtäväksi jää, milloin tuo otollinen hetki koittaa vai koittaako. Sitten varsinaiseen Vapun juhlintaan. Skansennilla musisoivat ylioppilaat ja oopperan laulajat. Meininki oli iloista ja aurinko lämmitti ulkokatsomossa istuvia mukavasti. Aattoiltapäivällä juhlinta oli leppoisaa ja rauhallista. Meno saattoi iltaa kohti muuttua, mutta silloin olimme jo palanneet majapaikkaamme.

Vappupäivän kohokohta oli demareiden perinteinen vappujuhla. Sinne tuli osa väestä komeasti marssien ja muut kuka mitenkin. Väkeä oli Norra Bantorgetilla tiiviinä muurina. Etukäteen jännäsin kuulisinko demareiden uuden puheenjohtajan vappupuheen ihan livenä, mutta en kuullut. Puheenjohtaja Löfven puhuikin Göteborgissa. Bantorgetilla pääpuhujana oli puoluesihteeri Jämtin, tomeranoloinen ja selväsanainen nainen. Hän nosti esiin demareiden huolen korkeasta työttömyydestä, noin 8 % nykyisellään, ja koulutusmahdollisuuksista. Demarit haluavat panostaa uusien työpaikkojen luomiseen ja ehdottavat varjobudjetissaan innovaatiorahaston perustamista, josta tuettaisiin elinkeinoelämää ja yrittäjiä tällaisissa hankkeissa. Työ ja osaaminen ovat demareiden vaatimuslistan kärjessä. Ne ovat keino ylläpitää Ruotsin hyvinvointivaltiota.

Eikös kuulostakin tutulta? Samat asiat ovat tärkeitä meille suomalaisille ja kirkkonummelaisille demareille. Työ ja osaaminen ovat ainoat keinot meilläkin ylläpitää Suomen hyvinvointivaltiota. Ruotsissa on havahduttu siihen, että sikäläinen koulu tuottaa huonoja tuloksia. Tukholmassa on avuksi palkattu yksityinen konsulttifirma auttamaan opettajia tekemään paremmin opetustyötään. Konsultoinnin hyödyistä ei vielä ollut mitään tietoja lehdissä.

Me olemme olleet ylpeitä oman koululaitoksemme hyvistä oppimistuloksista mm. Pisa-tutkimuksissa. Meidän on kuitenkin jatkuvasti pidettävä huolta lasten ja nuorten tasavertaisista koulutusmahdollisuuksista, samoin aikuisväestön jatko- ja uudelleen koulutuksesta. Tämä taitaa olla ihan listaykkönen.

Ruotsin demareiden kannatus on Löfvenin puheenjohtajakaudella noussut reippaasti, viimeisin silmiini sattunut luku oli lähes 35 %. Ja ilahduttavasti on sama ilmiö havaittavissa meilläkin. Saapa nähdä, kuinka Ranskan pressanvaaleissa käy. Pidän tietysti peukkuja Hollandelle, jota tavikseksi kuvataan.

Maailmalla käydessä on mielenkiintoista lueskella paikallisia lehtiä, sikäli kuin kielitaito riittää. Niinpä selailin sisareni huusholliin tulleita lehtiä. Dagens Nyheterissä silmiini sattui kuva kauniista, nuoresta naisesta nimeltä Pernilla Karlsson. Juuri niin, Suomen euroviisuedustaja tulevissa viisukisoissa. Haastattelussa Pernilla sanoi tuntevansa itsensä jo voittajaksi. Niin sitä pitää, sillä asenteella pitää lähteä liikkeelle.

Niin pitää meidän demareidenkin lähteä syksyn vaaleihin. Hyvässä kunnassamme on vielä asioita, joihin pitää saada korjausta ja lupa korjaamiseen äänestäjiltä. Nostan tässä esiin yhden korjattavan asian, huonon vuokra-asuntotilanteen. Tarvitsemme kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Niitä tarvitsevat niin nuoret kuin vanhemmatkin, joilla ei ole mahdollisuuksia omistusasuntoon. Asia on tärkeä sekä yksittäisten ihmisten ja työntekijöiden kannalta että myös paikkakunnan yrittäjien ja kunnankin kannalta niiden hakiessa työntekijöitä. Meillä on pitkä vuokra-asuntojono, liian pitkä.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

Minna Pirttijärven Vappupuhe torilla!

Keskiviikko 2.5.2012 klo 0:44 - Minna Pirttijärvi

Vappu on työn juhla!
Uudellamaalla, Espoon kupeessa kantatie 51 varrella on tämä keskisuuri muurahaiskeko, jossa asuu liki 38 000 muurahaista. Se tunnetaan Kirkkonummikekona. Näin kevään tullessa elämä pesässä kiihtyy ilmojen lämpenemisen myötä kuten kukin meistä luontoa seuranneet ovat havainneet. Keossa on ollut kuhinaa jo aiemminkin. Kekoa ollaan nimittäin yhdistämässä muihin pesiin, pilkkomassa tai jotain siltä väliltä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä muuta kuin, että jotain on kerrottu tapahtuvan joko hyvällä tai vähemmällä suostuttelulla.

Pesässä ollaan jakauduttu eri vaihtoehtojen suhteen. Ylempää, keon ulkopuolelta on esitetty, että keko voisi liittyä Siuntion ja Inkoon kekoihin eri variaatioin tai oikein kekojen kekoon Helsinkiin. Keon sisäisissä keskusteluissa puhututtaa se mihin keon asujain, kirkkismuurahaisten, kulkusuunta enimmäkseen käy ja kuinka kirkkismuurahaisten palvelut oikein järjestetään. Pääviestinä valtiolle on kerrottu, että Kirkkonummen kekoa ei tarvitse liittää eikä pilkkoa. Tämä keko pärjää tällaisenaan.

Muurahaista pidetään ahkeruuden symbolina ja hyvin järjestäytyneen yhteisön mallina. Siksi käytän muurahaiskielikuvaa Kirkkonummestakin. Kirkkonummelaiset ovat ahkeria ja yhteisömme on järjestäytynyt. Annetaan polkujen rakentua yhdyskunnastamme kaikkialle, missä kulkijoita on riittävästi polkua syventämään.

Kaikissa kuntakenttään liittyvissä muutoksissa on pidettävä huolta, että päätöksenteko pysyy kunnan omissa käsissä. Se on kunnallishallinnon kivijalka, joka on pidettävä pystyssä suurtenkin muutosten ja myllerrysten keskellä. Suomi tarvitsee taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvoja kuntia. Näin voidaan vähentää byrokratiaa, korjata demokratiavajetta ja toimia vastavoimana markkinavoimille. Hoivatarpeen kasvu lisää myös tarvetta yhteistyön tiivistämiselle ja palvelurakenteen uudistamiselle. Kuntauudistus on toteutettava vapaaehtoisuuden pohjalta. Asukkaita on kuultava ja kuntien henkilöstön asema turvattava.

On kirkkismuurahaislla muutakin pohdittavaa tänä työläismuurahaisten juhlapäivänä; Mistä saada työtä nuorille, oma koti noin 400:lle kirkkonummelaiselle, riittävästi tiloja koululaisille ja terveyttä ylläpitämään riitävän iso ja asianmukainen terveyskeskus.

Valtio on hallitusohjelmaansa kirjoittanut nuorten yhteiskuntatakuun ja sen toteuttamisen. Tarkoitus on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle muurahaiselle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallitusohjelmassa 60 milj.euroa lisärahaa yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja toimien tulee käynnistyä ensi vuonna täysimääräisesti. Kirkkonummella nuorten työttömyysasteen trendi on 19,9 prosenttia siis huolestuttava. Perusturva on määritellyt tämän vuoden painopistealueekseen alle 25-vuotiaiden kirkkismuurahaisten elämänhallinnan ja mielenterveyspalveluiden vahvistamisen. Kirjausta on syytä jatkaa täsmällisempänä ensi vuonna. On huolehdittava siitä, että ensi vuoden talousarvioon saadaan resursseja paikallisesti nuorisotakuun toteuttamiseen. Valtion raha ei yksin riitä vaan tarvitaan omaa panostusta, mikäli yhteiskuntatakuu halutaan myös toteuttaa.

Kirkkonummelaiset tarvitsevat asuntoja ja nuorille on saatava ensiasuntoja, joihin he voivat päästä opettelemaan kohtuuhintaan omaa elämää. Laulussakin sanotaan, että muurarhaiset aina ne rakentaa ja rakentaa, vaan eiväkö ne koskaan valmihiksi saa? Näin se näyttää olevan, kun kysymys on kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista Kirkkonummella. On ryhdyttävä systemaattisesti rakennuttamaan vuokra-asuntoja. Demarit Kirkkonummella vaativat jatkuvasti sitä, että kaikkeen rakentamiseen sisältyy vuokra-asuntoja. Liian usein tunnumme jäävän yksin tämän vaatimuksemme kanssa.
Keskustassa ovat pienet koululaiset tila-ahdingossa! En ymmärrä, miksi uutta koulua ei jo ryhdytä rakentamaan, kun sitä varten on jo olemassa kunnan omistama kaavoitettu tontti. Kysyn vaan, että kenen etua tällainen ajaa?

Koulujen ATK- palvelut on tyystin uudelleenjärjestettävä. On häpeä, ettei tätä saada asianmukaiseen ja kustannuksiltaan järkevään tapaan järjestettyä, vaan maksetaan satoja tuhansia palveluista joita ei edes saada. Demariryhmä on tehnyt oikein hyvän ja toimivan esityksen asian järjestämiseksi. Sillä säästettäisiin tuntuvasti euroja, jotka voitaisiin käyttää oppilaiden oppimisympäristöjen kehittämiseen ja materiaalihankintoihin ja samalla saadaan topimiva ja asiallinen ATK- järjestelmä.

Keskustan terveysasema ei tiloiltaan vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Sen peruskorjakset ja laajennus tarvitaan pikimmiten. Toimenpiteet on toteutettava perusturvalautakunnan esityksen mukaan. Esitys rahoitusvaihtoehdoista on tuotava vielä ennen kesää valtuustoon päätettäväksi. Ylimääräisiin investointeihin ei olisi varaa eikä kunnan lainakanta saisi ylittää taloussuunnitelmakaudella 100 miljoonaa euroa. Tämä yhtälö on vain ratkaistava ja terveysaseman laajennusta on ryhdyttävä toteuttamaan.

Tänä keväänä maan hallitus istui ja teki päätöksiä maan talouden vakauttamiseksi. Velaksi emme voi eikä kannata elää. Sen on viimeistään Kreikka meille opettanut.

Suomessa talouden vakauttamista ohjaa nyt päätösten oikeudenmukaisuus. Tästä kiitokset kuuluvat SDP:n viime vaalien äänestäjille. Vaaleissa Työn ja Oikeudenmukaisuuden linja voitti ja Suomen suunta on nyt käännetty parempaan päin.

Suurin osa hallituksen veronkorotuksista kohdistuu progressiivisiin veroihin. Tämä on oikea veropäätös tilanteessa, jossa valtion tulot eivät riitä menojen kattamiseen. Solidaarisuusverot kiristävät yli 100 000 euroa tienaavien ja yli miljoonan euron perintöjä saavien verotusta. Tämä tuo lisää oikeudenmukaisuutta verotukseen. Talouden vakautusratkaisun myötä ihmisten väliset tuloerot tulevat kaventumaan.

Oikeudenmukaista on myös se, että sosiaaliturva jätettiin menosopeutuksen ulkopuolelle. Päätösten oikeudenmukaisuuden yhtenä esimerkkinä voidaan pitää sitä, että työmarkkinatuen aviopuolison tuloista riippuva tarveharkinta poistetaan viimein. Ensi vuoden alusta aviopuolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatuen saamiseen.

Hallitus on myös varautunut pienituloisten ihmisten osalta oikeistopuolueiden haluamaan arvonlisäveron korotukseen. Nyt sosiaalietuuksiin tehdään ennen aikojaan indeksikorotukset ja pienituloisten verotusta kevennetään.

Tänä syksynä on myös kuntavaalit. Kirkkonummikeonkin valtuustoon valitaan uudet päättäjät yhdyskuntaa rakentamaan tuleviksi neljäksi vuodeksi. Demareiden päätavoite vaaleissa tulee olemaan se, että työ, oikeudenmukaisuus ja reiluus näkyvät arjen asioiden kautta. Tulevissa kunnallisvaaleissa puhutaan palveluiden laadusta, saatavuudesta, mutta myös niiden hinnasta ja järjestämistavoista. On tärkeää saada palvelut silloin, kun niitä tarvitsee. On myös tärkeää, että ne ovat laadukkaita. Samalla niiden pitää olla veronmaksajalle myös hinnaltaan kohtuulliset käyttää ja tuottaa.

Me sosialidemokraatit olemme perinteisesti puolustaneet julkista palvelutuotantoa. Niin teemme nytkin. Julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä, tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä, estävät syrjäytymistä sekä tuovat turvallisuutta. Pääosa palveluista tuotetaan kuntien toimesta. Näin pitää olla myös jatkossa.

Vaaleista tulee sitä värikkämmät, mitä täydemmiksi puolueet saavat ehdokaslistansa. Demaripuolue ottaa ilomielin uusia jäseniä ja ehdokkaita riveihinsä. Tulevat neljä vuotta ovat todella merkittävät ja mielenkiintoiset kirkkionummelaisille. Laittaako valtio kunnat pakkojakoon? Miten kunnan talous saadaan tasapainotettua? Ymmärtävätkö päättäjät kuntalaisen arkea vai elääkö päätöksenteko vain vain heidän tarpeiden mukaan, joilla ei itsellään ole julkisten palveluiden tarvetta tai osattomuutta?

Tänään Vappuna, haluan muistuttaa siitä, että mikäli sinulla on tänään palkallinen vapaapäivä, on se ammattiyhdistysliikkeen ansiota. Vappuna on muutoinkin syytä palata perusasioiden ääreen; työhön ja oikeudenmukaisuuteen. Työllä tarkoitan oikeutta työhön ja ihmisen mittaista työtä. Oikeudenmukaisuuskysymys on, miten voi olla että, työntekijä saa palkkansa työstä, mutta johtaja sen vastaanottamisesta, työpaikalle saapumisesta, itse työstä, pysymisestä työssä ja vielä lähtemisestäkin? Tämä ei ole oikein, eikä oikeudenmukaista. Julkisuudessa kuullut eliitin puheenvuorot ovat paljastaneet kahden kerroksen Suomen. Ihmiset, jotka ehdottavat äänioikeuden epäämistä eläkeläisiltä tai syyttävät työttömiä laiskoiksi eivät näytä lainkaan tuntevan tavallisten suomalaisten arkea.

Tarvitaan moraalinen ryhtiliike. Meidän sosialidemokraattien on palautettava kohtuus jälleen sen ansaitsemaan kunniaan. Kukaan muu ei sitä puolestamme tee.

Vappu on työtä tekevien, työhön pyrkivien ja jo työuransa päättäneiden juhla. Raskaina ja iloisina aikoina on suomalainen työväki voinut juhlia yhteisten ponnistelujen hedelmiä. Vappu saa myös ylioppilaat liikkeelle ja perimätiedon mukaan Turun akatemian ylioppilaat olisivat juhlistaneet vappua laulaen jo 1700-luvulla.

Elämme tänään harvinaisen tärkeää aikaa nimenomaan vapun perimmäisen sanoman kannalta. Suomalaisen työn puolustajia tarvitaan tänään ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Tänään on hieno päivä juhlistaa demokratian rinnalla maailmanlaajuista työväenliikettä. Kirkkonummen sosialidemokraattien ja omasta puolestani toivotan kaikille iloista Vappua!

Paikallispolitiikka ärsyttää joskus...!

Perjantai 27.4.2012 klo 0:22

Olen hieman hämilläni paikallisesta koulupolitiikasta. Olen selvitellyt yhdessä muutaman opetuslautakunnan jäsenen kanssa koulujemme tilaa ja lähinnä sitä kuinka täynnä koulumme ovat. Olemme yrittäneet nostaa julkiseen keskusteluun huolen lapsiemme hyvinvoinnista kouluissa, joissa käsityöluokat, kirjastot yms. ovat otettu oppilaskäyttöön. Toki ryhmäkoot ovat pysyneet hyvinä, mutta monessa koulussa on lapsia enemmän kuin sinne on suunniteltu. Ei kuitenkaan kaikissa...

No miksi siis olen hämilläni? Paikallisen Kokoomuksen sekä koulutoimen johtaja kertoi, että selvittämämme ongelma on käytännössä palturia. Ongelmaa ei ole. Ketä sitten uskoa. Haastattelemani rehtorit ovat sitä mieltä, että koulut ovat ylitäynnä. Myös vanhemmilta tulee samaa palautetta. Julkisesti meidät on nolattu siitä, että puhumme turhaan koulujen täyttymisestä, kun sellaista ongelmaa ei ole. Nyt täytyy sanoa näin: joku valehtelee kovasti ja tekee kovaa kuntapolitikka. Se valehtelija ja politiikan tekijä en ole minä eikä muutkaan jotka ovat oikeasti asiasta huolissaan.

Tulen vaatimaan selvitystä jokaisesta Kirkkonummen koulusta seuraavasti: Kuinka monta luokkaa eri kouluihin on tarkoitettu sijoittaa ja kuinka monta luokkaa siellä tällä hetkellä on. Tähän en ole saanut vastausta vieläkään! Koulutoimen johtaja ja kokoomuslaiset vastaavat vain ettei ongelmaa ole, koska "kouluihin mahtuu". Kyllä mahtuu, mutta minkä kustannukselle - opetuksen. Osassa kouluista erikoisluokat ovat otettu käyttöön. Koska näin on tehty, kärsivät käsityö yms. tunnit opetuksesta. Näin ei saa olla! Tilat täytyy olla oppilaille sellaiset kuin ne on tarkoitettu alunperin. Haluan lukuja!

Tämä siis ärsyttää ja se, että mielestäni valehdellaan tai sanotaanko kauniisti - vääristellään totuutta.

Tero Strand

SVOL:n jäsen
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja

MIKÄ SOTKU!

Maanantai 16.4.2012 klo 8:45 - Pirkko Lehtinen

Pääsiäisen jälkeisenä keskiviikkona vein lehtiä paperikeräykseen Prisman keräyspisteeseen. Vastassa oli tyrmäävä näky. Roskapusseja ja erilaisia nyssyköitä oli epämääräisenä kasana keräyslaatikoiden vierustalla. Sotkuista ja epämiellyttävää eikä varmaan järin hygieenistä. Nyssyköiden sisällöstä en tosin tiedä, mutta epäilenpä, että pelkkää paperia ne eivät sisältäneet.

Harmitti moinen sotku. Ihmiset on saatu kierrättämään, nyt sitten tökkii keräyspisteiden huollon puolella. Siihen suuntaan eli HSY:lle (Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymälle) lähetän ensin moitteet ja toiseksi vaatimuksen parantaa huoltopalveluaan.

Kevät on armoton paljastaessaan monenmoisen roinan ja jätökset sulavan lumen alta. On koiran kakkaa teiden vieruksilla, sillä monet koiranomistajat eivät edelleenkään korjaa lemmikkiensä jätöksiä vaan jättävät ne tyynen rauhallisesti silleen.

Myönnän toki, että toisenlaisiakin koiranomistajia on, onneksi. He kulkevat muovipussin kanssa ja korjaavat lemmikin tuotokset lähimpään roskikseen. Niitä vain saisi olla tiuhemmassa teiden varsilla.  Ja suurempiakin ne saisivat olla. Ja ne pitäisi tyhjentää riittävän usein.

Kaikki sotku, minkä aurinko paljastaa, ei ole vain muualla ja muiden aiheuttamaa. Kotona huomaa, että ikkunat pitäisi pestä ja imuroida useammin kuin talven hämärässä. Ei auta kuin ryhtyä puuhaan ja yrittää ottaa siivoaminen kuntoiluna, kurotuksia ja kyykistelyjä kuin kuntojumpassa.

Kuntoilu on kova sana näin keväällä. Naistenlehtien mukaan juuri nyt on oikea aika laittaa kuntoon kesäksi niin kroppa kuin ympäristökin. Yritetään, yritetään.

Kun nyt harmittelemaan ja osoittelemaan ryhdyin, jatkan vielä vähän. Asematunneli sotkuineen ei ole kaunista katseltavaa. Tiedän, että sen siistinä pitäminen ei kuulu kunnalle, mutta kunnan piikkiin sen siivottomuuden ohikulkijat kuitenkin panevat.

Kirkkolaakson puisto on kuntakeskuksen virkistyskeidas, missä on kiva kävellä ja miksei istuskellakin kauniilla penkeillä. Penkit ovat kauniit, mutta miksi niitäkin on pitänyt sotkea tuhruisilla graffiteilla. Tosi harmi ja turha kustannus yhteisestä pussistamme.

Nyt jännään, saavatko alueen kirsikkapuut olla rauhassa, kasvaa ja kaunistaa aluetta. Silmissäni näen Tukholman Kungsträdgårdin kirsikkapuut, joiden kukkimisaikaan alue on aivan uskomattoman ihana. Jos hyvin käy, ehkäpä muutaman vuoden kuluttua meilläkin on ilo nauttia kukkivista kirsikkapuista Kirkkolaakson puistossa.

Hyvällä ympäristöllä on tutkimuksin osoitettu olevan merkittävä positiivinen vaikutus meidän ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin. Ympärillä olevat rumat ja kauniit asiat vaikuttavat meihin halusimmepa tai emme. Voimme kiistatta paremmin, jos ympärillämme on jotain miellyttävää katsottavaa, vähän vihreää ja suhteellisen siistiä. Tiedän, että meillä kuntapäättäjillä on vastuu asukkaiden elinympäristön laadusta. Ympäristön siistinä ja miellyttävänä pitämiseen tarvitaan kuitenkin kaikkia asukkaita, se on yhteinen haaste meille kaikille. Joskus vuosia sitten oli kampanja ”Pidä Suomi siistinä” ja toinen kampanja ”Kerää roska päivässä”. Näitä matkien voisimme käynnistää oman kampanjamme. Kuka keksiikään sopivan iskulauseen? 

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

Sosialidemokraattinen liike on arvoihin pohjautuva kansanliike. Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.

Sunnuntai 18.3.2012 klo 22:41

Demokratia ja yhteisvastuu ovat olennaista hyvässä yhteiskunnassa. Jokainen voi toimia kykyjensä ja jaksamisensa mukaan ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin puolesta. Sosialidemokraatit rakentavat oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja maailmaa. Vapauden täytyy voittaa alistaminen, humaanisuuden suvaitsemattomuus ja oikeudenmukaisuuden itsekkyys.

Sosialidemokraattinen puolue kokoaa yhteen niitä, jotka haluavat toteuttaa sosialidemokratian aatteellisia tavoitteita. Tavoittelemme yhteistyön ja rauhan maailmaa sekä puhdasta ja turmeltumatonta ympäristöä. Sosialidemokraatit ovat merkittävä poliittinen voima lähes kaikissa Euroopan, ja myös monissa Euroopan ulkopuolisissa, maissa.

Sosialidemokraattinen liike on arvoihin pohjautuva kansanliike. Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Vapaus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta elää omaa elämäänsä ja tehdä omia valintojaan. Se tarkoittaa myös vapautta pelosta, turvattomuudesta ja puutteesta. Ilman tämänkaltaisia sosiaalisia oikeuksia vapaus jäisi kuolleeksi kirjaimeksi vailla merkitystä. Sosialidemokraatit vaativat vapauden tosiasiallista toteutumista. Yksilönvapauden toteuttamiseen tarvitaan yhteiskuntaa, yhteisiä rakenteita.

Aito vapaus edellyttää tasa-arvoa

Aito vapaus edellyttää tasa-arvoa. Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa vapaus koskee vain voimakkaita. Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, jonka vuoksi jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet oman elämänsä rakentamiseen sekä vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Erilaisuus on rikkaus, mutta eriarvoisuus vääryyttä. Köyhyys, kohtuuttomat tuloerot ja syrjintä ovat esimerkkejä tasa-arvon uhista, jotka on poistettava.

Kolmas keskeinen arvo, solidaarisuus, on ennen muuta yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme ja yhdessä enemmän kuin osiemme summa. Solidaarisuuteen liittyy myös vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstä. On toimittava siten, että kanssaihmisillä – ja myös tulevilla sukupolvilla - on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Solidaarisuus hylkää egoismin ja itsekkyyden, mutta kunnioittaa jokaisen yksilöllisyyttä.

Jokaiselle reilut mahdollisuudet

Sosialidemokratian arvoja pyritään toteuttamaan ennen muuta demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta. Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen reilut mahdollisuudet oman elämänsä rakentamisessa.

Esimerkiksi koulutus, hoiva, sosiaaliturva ja terveydenhuolto ovat perusoikeuksia joiden saamisen tulee riippua tarpeesta, ei maksukyvystä tai asemasta yhteiskunnassa. Ihmisen toiminnan tulee olla sopusoinnussa luonnon kantokyvyn kanssa. Kannatamme työntekijöiden sananvaltaa työhönsä liittyvissä kysymyksissä sekä sopimisen kulttuuria. Demokratian, ihmisten oman tahdon ja vallan on aina kuljettava markkinoiden yläpuolella, niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti.

HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ!

Lauantai 10.3.2012 klo 8:34 - Pirkko Lehtinen

Maaliskuuhun mahtuu monta merkittävää päivää vietettäväksi ja juhlittavaksi. Kansainvälistä naistenpäivää vietetään perinteiseen tapaan 8. maaliskuuta. Ensimmäisen kerran Suomessa naistenpäivää vietettiin vuonna 1914, jolloin naistenpäivän tilaisuuksia järjestettiin 33 paikkakunnalla. Nyt tilaisuuksia järjestetään monenkirjavasti eri puolilla maata.

Reilun viikon kuluttua naistenpäivästä on aihetta muistaa Minna Canthia hänelle ja tasa-arvolle omistettuna päivänä. Minna Canth ja tasa-arvo sopivat hyvin yhteen. Minna näki aikansa yhteiskunnassa paljon epätasa-arvoa, johin pyrki vaikuttamaan kirjoittamalla riipaisevista naiskohtaloista. Hänen kirjansa kestävät edelleen lukemisen. Niistä ajoista on onneksi ihmisten ja naisten elämä parantunut, mutta edelleenkin parannettavaa riittää.

Mielestäni seuraavakin päivä on huomioimisen arvoinen, silloin on kevätpäiväntasaus. Valo voittaa taas kerran, tuntuupa hyvältä!

Kalenteristamme löytyy kyllä naistenpäivä, muttei miesten päivää, ei kansainvälistä eikä kansallista. Asiaan pitäisi jo tasa-arvon vuoksi saada korjaus. Mutta mihin sijoittaa miesten päivä?

Allakasta löytyy nimi Mies ja nimelle nimipäivä 28. tammikuuta. Mehän voisimme Suomessa ryhtyä muistamaan miehiä ruusuin ja halauksin tuolloin. Tältä vuodelta tilaisuus on mennyt ohi, mutta muistetaanpa asia ensi vuonna.

Vähän haikealta tuntuu, että tänä naistenpäivänä meillä ei olekaan naispresidenttiä. Palaamme perinteiseen miespresidentin aikaan. Ei siinä sinällään mitään vikaa ole. Tällä kertaa vain ehdolla ei ollut Tarjan veroista naisehdokasta. Tarjan presidenttiyden myötä meille kävi selväksi, että presidenttinä voi olla nainen tai mies. Hyvä niin.

Saamme kuitenkin nuoren ja viehättävän oloisen presidentin puolison, jota iltapäivälehdet ovat jo ehtineet verrata Jaqueline O:hon. Pelkkä muoti-ikoni Jenni ei taida olla, kun hankkiutui pikaisesti uuteen työhön entisen käytyä sopimattomaksi miehensä tultua valituksi presidentiksi. On häntä ehditty verrata myös Sylvi Kekkoseen, kirjailijaan ja presidentin rouvaan. Varmaa on, että presidentin puolisoa tullaan seuraamaan tosi tarkasti ja epäilemättä monenlaisia vertailuja ja arvioita saamme luettavaksemme.

Muuten olen sitä mieltä, että presidentin toimikautta pitäisi lyhentää vähintään yhdellä, ehkäpä kahdella vuodella.

Naistenpäivänä tekee mieli vähän tarkastella tilastoja. Joko naisten ja miesten euro on samansuuruinen? Entä palkkaus? Entä asema työelämässä? Näitä kysymyksiä voi jatkaa vaikka kuinka. Vastaukset ovat entisenlaiset. Naisen euro on aina vaan miehen euroa pienempi. Eikä palkkaerotkaan ole mihinkään poistuneet. Työelämässä lähes 40 % naisista tekee tai joutuu tekemään määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä. Miehistä noin 20 % on vastaavassa tilanteessa.

Töitä siis riittää monella saralla. Toimivaa tasa-arvoa kannattaa tavoitella, sillä siitä hyötyvät niin miehet kuin naiset, puhumattakaan lapsista ja koko yhteiskunnasta.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

KUNTAKASVOJEN KOHOTUSTA

Torstai 26.1.2012 klo 20:30 - Pirkko Lehtinen

Kuntakeskuksen muodonmuutos on vinhaa vauhtia meneillään. Kauan sitä pohdittiin, lykättiin ja haettiin ideoita sieltä täältä, pienkaupunki-ilmettä haviteltiin kirkonkylä-ilmeen tilalle. Eikä kirkonkylä-ilmeestä enää paljoakaan ole jäljellä kirkkoa lukuun ottamatta. Se on ja pysyy yhtenä tärkeänä maisemamerkkinä. Uusia maisemamerkkejä on kuntakuvaan ilmaantunut: ensin Prisma ja Senaattorin-talo ja sittemmin City Marketin kauppakeskus. Uusimpana nyt Kunnantalo, mikä ei liene keltään jäänyt huomaamatta. Se muuten taitaa jo ylittää pienkaupunkimaisuuden mittasuhteet. Nyt kun talon näkee ilman edessä olevia rakennuksia, tulee sitä katsoessa mieleen hakematta Eduskuntatalo. Samaa uhkeutta molemmissa, kunnantaloon vievät vallanportaat ovat tosin matalammat kuin Eduskuntatalon.

Kunnantaloa suunniteltaessa puhuttiin paljon siitä, että talo on ennen kaikkea kuntalaisia varten. Toivottavasti taloon on pääsy jokamiehellä ja jokanaisella muulloinkin kuin avointen ovien päivänä. Toki ala-aulan ravintola on avoin muillekin kuin kunnan työntekijöille, mutta muihin tiloihin taitaa olla asiattomilta pääsy kielletty.

Yksi kunnanhallituksen kokous on ehditty pitää uudessa talossa. Olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa. Olen vuosia hoitanut näitä luottamushenkilön tehtäviä varsin vaatimattomissa tiloissa, niinpä tilojen vaatimattomuuteen ja ahtauteen ehti tottua. Uusiin, upeisiin puitteisiin totuttelu vie vähän aikaa, mutta yleensä parempaan on suhteellisen helppoa tottua. Työolosuhteet niin kunnan työntekijöiden kuin meidän luottamushenkilöiden kohdalla kohenevat merkittävästi, mistä olen oikein iloinen. Saattaa olla, että tiettyä haikeuttakin muutokseen liittyy. Eräs kunnan työntekijä pohti, että pitääkö nyt panna korkokengät jalkaan, kun on näin hieno työympäristö!

Olen asunut Kirkkonummella lähes 40 vuotta. Sen aikana kunta on muuttunut ja kasvanut valtavasti. Olisi todella tärkeää, että näitä muutoksia dokumentoitaisiin systemaattisesti. Tapahtuuko näin, en ole varma, pikemminkin epäilen, ettei näin tapahdu. Muistin varaan asiaa ei voi jättää. Muisti on epäluotettava arkistoija, tarvitaan ihan konkreettisia kuvia kuntahistorian tallentamiseen. Kenellehän tämän tehtävän voisi delegoida? Täytyy ottaa asia esille sopivassa tilanteessa.

Näkisin mielelläni uudessa kunnantalossa kuvakavalkadin kuntakeskuksen muutoksesta. Tämä olisi yksi syy ja mahdollisuus kuntalaisille piipahtaa sisään.

Pirkko Lehtinen
kunnanvaltuutettu
kunnanhallituksen jäsen

PIMEYDEN TAPPOASE

Lauantai 17.12.2011 klo 19:26 - Pirkko Lehtinen

Tämä syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin ja helppo. Helppo siinä mielessä, että olemme välttyneet enemmältä rännältä ja loskalta, kylmältä ja liukkailta keleiltä. Varmaan niitäkin saadaan ja talvikin tulee ennemmin tai myöhemmin. Pimeydeltä sen sijaan emme ole välttyneet nytkään ja pimeneminen vain jatkuu vielä muutaman viikon.

Kaamosaika on monelle vaikeaa. Itse, keväällä syntyneenä, lukeudun siihen joukkoon. Konsteja jaksamiselle on tarjolla runsaasti. On ravintoneuvoja ja neuvoja liikunnan lisäämiseen, vähemmän on tuotu esiin kulttuurin merkitystä. Kuitenkin tutkimuksinkin on todettu kulttuuriharrastusten edistävän itse kunkin elämän laatua. Onneksi meillä on kotikunnassamme mahdollisuus monenlaisiin kulttuuririentoihin niin tekijänä kuin kokijana.

Tänä syksynä on eri puolilla kuntaamme ollut runsaasti erilaisia taidetapahtumia. Veikkola taitaa olla ylivoimaisesti kulttuurisin kylistämme. Siellä on Kulttuuriyhdistys Veikkola Dada ry, joka tänä syksynä järjesti neljättä kertaa musiikkifestivaalin. Konsertteja oli lapsille ja aikuisille. Tulevaisuutta ajatellen on tosi tärkeää muistaa lasten kulttuuritarjonnan merkitys. Lapset tulevina aikuisina ovat kulttuurin harrastajia sitä varmemmin mitä varhemmin he ovat päässeet kokemaan kulttuuri-iloa.  Kartanoteatteri kesäteatteriesityksineen toimii sekin Veikkolassa eikä aktiivista Veikkolan kyläyhdistystä sovi tässä yhteydessä jättää mainitsematta. Kylän innokkaan kulttuuriharrastuneisuuden oli pannut merkille myös Uudenmaan taidetoimikunta, joka palkitsi Veikkolan nyt syksyllä valitsemalla sen yhdeksi vuoden 2011 Uudenmaan kummikyläksi. Toimikunta myös nimesi kummikylälle oman kummin. Oli hauska, että kummiksi tuli oman kylän tyttö, monikulttuurisuusläänintaiteilija Outi Korhonen. Uskallan tytötellä Outia, joka on naapurin tyttö ja tyttäreni luokkatoveri.

Mutta osataan sitä muuallakin kuin Veikkolassa. Oli ilo nähdä ja kuulla itsellekin rakkaassa Ljunghedan nuorisoseurantalossa Liisa Kososen kirjoittama paikallishistoriaa valottava näytelmä Torppa vai torni. Esityksestä nauttivat niin katsojat kuin esittäjät. Kirkkonummen historiassa riittää varmasti aiheita uusiinkin näytelmiin, joten tartupa Liisa uudelleen kynään.

Kamariorkesteria konsertteineen ei kulttuurinautinnoista puhuttaessa saa unohtaa. Vaikka meillä ei olekaan kulttuurikeskusta, voimme hyvillä mielillä mennä seurakuntasaliin kuulemaan kotiorkesteria. Toistaiseksi sen tilat ovat riittäneet ja jokainen on saanut istumapaikan. Ehkä saliin ei mahdu sinfoniaorkesteri, mutta ei välttämättä tarvitsekaan. Sellaiset konsertit ovat halukkaille tarjolla pääkaupungissa.

Elokuvateatterikin löytyy. Sen ohjelmisto on monipuolista, erilaisille katsojille, sekä aikuisille että lapsille, suunnattua. Olin äskettäin katsomassa Kaurismäen Le Havrea . Tykkäsin kovasti siitä, sen karusta lempeydestä ja vaikean pakolaisongelman inhimillisestä käsittelystä. Filmin sanoma jää askarruttamaan, on pakko pohtia omia asenteitaan ja mielipiteitään pakolaisilmiöön. Miksi joidenkin elämä on niin vaikeaa ja turvatonta? Arvostammeko riittävästi omaa hyvinvointiyhteiskuntaamme ja sen turvaverkkoja?

Toivottavasti elokuvateatteri pysyy meillä. Sen varmistamiseksi, hyvät ihmiset, käykää elokuvissa kotikunnassamme.

Arvaatteko, mikä on sittenkin se kaikkien kuntalaisten yhteinen kulttuuri-instanssi. No, kirjastopa tietysti. Nykyinen pääkirjasto on palvellut meitä 30 vuotta. Tuona aikana on kunnan asukasmäärä tuplaantunut. Ei ihme, että kirjaston tilat alkavat olla ahtaat. Kunnan ensi vuoden talousarviossakin todetaan, että tilat ovat epätarkoituksenmukaiset. Kirjasto on kuitenkin peruspalvelua. Se on paikka, mistä voi ammentaa tietoja, taitoja ja elämyksiä maksutta. Kirjasto on monille olohuone, jonne on helppo tulla. Nyt olohuoneemme on remontin, stailauksen ja lisätilan tarpeessa.  Siksipä olen iloinen, että pääkirjaston perusparannus on mukana lähivuosien taloussuunnitelmassa. Onneksi valtionkin taholla on kirjastotarpeemme noteerattu ja varattu suunnitelmissa rahaa hankkeelle lähes pari miljoonaa euroa. Eletään siis toivossa, että hanke toteutuu.

Jos syyssäät ja kaamos tuntuvat raskailta, karkotetaan pimeyttä ja kevennetään oloamme kunnollisella kulttuuriannoksella eikä unohdeta liikuntaakaan. Hyvää joulunaikaa toivottaen!

Pirkko Lehtinen
kunnanvaltuutettu
kunnanhallituksen jäsen

JO OLI AIKAKIN!

Perjantai 8.7.2011 klo 15:55 - Pirkko Lehtinen

Kiitos ja toive tien tekijöille

Kotimatkani kulkee pitkin Volsintietä. Sen päällyste on vuosia ollut rikkinäinen, kuoppia täynnä. Tien kunnostusta on vaadittu vuosien mittaan toistuvasti turhaan. Mutta nyt on ihme tapahtunut. Asfalttikoneet jyräsivät tiellä muutama viikko sitten ja sileää jälkeä tuli. Tuntui oikein ylelliseltä ajaa tasaista, kuopatonta tietä. Kiitos tekijöille!

Långvikiin ajaessani muutama päivä sitten kohtasin tiellä asfalttikoneet, joten silläkin suunnalla saadaan tie kuntoon. Tosi hyvä niin. Ja kantatie 51:n rakentaminen ilmeisesti sujuu aikataulun mukaisesti ja liikenne töistä huolimatta sujuu kohtuullisesti. Vielä pari vuotta ja sitten pitäisi olla valmista. Jo on aikakin!

Vaikka edellä kiitin Volsintien kunnostuksesta, on minulla sen suhteen myös täyttymätön toive. Kevyen liikenteen väylä ulottuu Myllykyläntien risteykseen. Siihen ei kuitenkaan lopu kevyt liikenne. Jalankulkijoita ja erityisesti pyöräilijöitä liikkuu tien reunaa pitkin lähes henkensä kaupalla. Tien reunaan jää nimittäin vain lähes olematon piennar kevyen liikenteen käyttöön. Tämähän sujuisi, jos kylätie olisi hiljainen. Mutta mitä vielä, Volsintie on nykyään erittäin vilkas väylä kuntakeskuksesta Veikkolaan. Tiellä kulkee henkilöautojen lisäksi runsaasti myös raskaampia ajoneuvoja. Huolimatta tien kapeudesta ja mutkaisuudesta autoilijat eivät oikein malta noudattaa tien nopeusrajoituksia, ralli houkuttaa.

Niinpä haluan taas kerran toistaa Volsintien varren asukkaiden hyvin perustellun toiveen kevyen liikenteen väylän jatkamisesta edelleen kohti Volsia. Jo olisi aika!

Tieasioista jäteasioihin.

Viime lauantaina iltapäivällä vein lehtiä Prisman keräyspisteeseen. Siellä oli vastassa aikamoinen sotku, lehtiä, laatikoita ja monenlaisia nyssyköitä lojui keräyslaatikoiden ulkopuolella. Keräyslaatikot pullistelivat täysinä kaivaten pikaista tyhjentämistä. Tästä sotkusta eivät moitteet kuulu kunnalle vaan kierrätystoimintaa hoitavalle HSY:lle eli Helsingin seudun ympäristöpalveluille.

Meidänkin kuntamme asukkaat ovat ottaneet kierrättämisen asiakseen niin kuin meitä on opastettu.

Nyt on aika HSY:n huolehtia siitä, että kierrätyslaatikot tyhjennetään riittävän usein. Näin kesällä on lisäksi syytä huomioida, että meitä kirkkonummelaisia on enemmän kuin talvella. Niinpä kierrättäjiäkin on reippaasti tavanomaista enemmän.

Jännitysnäytelmä

Monta viikkoa on meitä kansalaisia pidetty jännityksessä, millainen hallitus maahan saadaan. Moninaisten kiemuroiden jälkeen valmista tuli ja jo oli aikakin. Enää hallitukselta puuttuu vain presidentin nimittämispäätös, mutta sehän on nykyisellään pelkkä muodollisuus.

Tasa-arvonäkökulmasta katsottuna uusi hallitus on melko tasapainoinen. Ehkä vähän tökkää silmään kokoomuksen ministeriryhmän miesvoittoisuus. Demarit sen sijaan nimesivät mallikkaasti yhtä monta miestä ja naista ministereiksi, samoin rkp ja vasemmistoliitto. Tätä kirjoittaessani vihreät eivät vielä ole tehneet ratkaisujaan.

Tässä hallituksessa rikotaan yksi naisten uran ”lasikatto”. Jutta Urpilaisesta tulee maahamme ensimmäinen nainen valtiovarainministerin tehtävään. Jo oli aikakin! Nainen pääministerinä meillä on jo pariin kertaan ollut, kiitos keskustapuolueen. Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että aikoinaan kuvittelin nimenomaan demareiden ennättävän ensimmäisinä nimeämään naisen pääministeriksi, mutta toisin kävi.

Tältä erää hallitusnäytelmän jännitys on päättynyt. Nähtäväksi jää kuinka jännittäväksi ja jännitteiseksi kuuden puolueen hallituksen yhteistyö muodostuu. Omasta puolestani toivotan sille menestystä työssään.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

SDP ei lähde tasaverohallitukseen

Lauantai 4.6.2011 klo 1:07 - Eero Heinäluoma

Kokoomuksen johtamat kuuden puolueen hallitusneuvottelut kariutuivat eilen kysymykseen verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Voi vain kysyä, tuliko kokoomukselle yllätyksenä se, että sosialidemokraatit olivat tosissaan vaatiessaan tasaverokehityksen katkaisemista.

Ratkaisu lopettaa neuvottelut sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton kanssa oli täysin Kataisen oma.

Hallituksen muodostaminen on kulunut pitkään. Merkittävä syy viivästymiselle on ollut koukeroinen tyyli, jolla neuvotteluja on johdettu. Ennakkoehtona hallitusneuvotteluille keskityttiin Portugali-paketin hoitamiseen ja hallituspohjan selvittämisessä käytiin useamman päivän sakkokierroksella. Neuvottelut aloitettiin äärimmäisen löysästi, eikä niille asetettu missään vaiheessa minkäänlaista takarajaa. Yllättäen keskiviikkona hallitustunnustelija sitten veti taskustaan ota tai jätä –ilmoituksia.

Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaalien jälkeen silloiset hallitustunnustelijat saivat tehtävänsä eduskuntaryhmien yhteiskokoukselta. Saatuaan käsityksen pohjasta hallitustunnustelijat raportoivat eduskuntaryhmien yhteiskokoukselle ja saivat valtakirjan aloittaa hallituksen muodostamista koskevat neuvottelut. Näiden eduskuntavaalien jälkeen kokoomus jätti kokonaan väliin eduskuntaryhmien yhteisen kokouksen, jossa olisi todettu varsinaisiin hallitusneuvotteluihin mukaan tulevat puolueet ja annettu valtakirja hallituksen muodostamista koskevien neuvotteluiden käynnistämiselle.

Vuoden 2000 perustuslain muutoksen hallituksen muodostamista koskevat säädökset ovat olleet voimassa vain vähän aikaa. Nyt täytyy toimia tarkasti voimassa olevan perustuslain kirjaimen ja hengen mukaisesti. On noudatettava täsmällisesti parlamentarismia ja vakiinnutettava tavat hallituksen muodostamisessa. Siksi vuosien 2003 ja 2007 käytäntöä noudattaen on kutsuttava eduskuntaryhmien edustajat koolle kuulemaan hallitustunnustelun tulokset.