VALLAN VALINTOJA

Perjantai 18.6.2010 klo 23:36 - Pirkko Lehtinen

Onpa ollut mielenkiintoisten valintojen alkukesä. Naisnäkökulmasta asioita katsellen voin hyvillään todeta, että pienin askelin mennään eteenpäin, sittenkin.
Ensin saimme tähän luterilaiseen kansankirkkoomme vihdoin viimein naisen piispaksi. Puhutaanko jatkossa naispiispasta kuten puhutaan naisjohtajista jne. Harvemmin miehistä vastaavissa tapauksissa puhutaan miespiispana tai miesjohtajana. Miksiköhän? Eiköhän tällainen puhetapa kerro siitä, että kyseessä on poikkeus ja sitä alleviivataan tuolla naisalulla. Ehkä tämä käytäntö muuttuu useampien naisten noustessa vastaaviin tehtäviin. Onhan kielenkäytöstämme jääneet pois ammattinimikkeet kuten opettajatar, tarjoilijatar jne ja tilalle on tullut sukupuolineutraalit termit.

Irja Askolin on itselleni ”tuttu” jo aiemmilta ajoilta runoilijana. En tosin ole erityinen runofriikki, mutta hänen runojaan olen lukenut. Hän on osannut kuvata naisen tuntoja ja tuntemuksia elämän varrelta verrattoman hyvin. Papin tehtävissään Irja on kohdannut niin yksinhuoltajaäidin kuin perheväkivallan uhrin. Sanoillaan hän tukee ja rohkaisee erityisesti naisia elämän eri tilanteissa.

Tässä pari riviä lainauksena hänen runostaan:
” Että ette unohtaisi,
että teissä on paljon voimaa
juuri omassa arjessanne te olette
vaikuttajia
tärkeitä ihmisiä,
monesti ihailtavia siinä
mistä kaikesta selviydytte”

Edellä olevat sanat voisivat sopia myös miehiin. Ne on kuitenkin kohdennettu naisille.

Minua miellytti uuden piispan puhe siitä, että kirkon tehtävänä on puolustaa yhteiskuntamme vähäosaisia. Vilpittömästi toivon piispa Irjalle voimia muuttaa kauniit sanansa teoiksi. Teoistaan nainenkin tunnetaan.


Keskustapuolueen valinnat nostivat cityliberaalit puolueen johtoon. Olisikohan tuolla city-alkuisuudella sama ominaisuus kuin citykaneilla? Lisääntyvätköhän cityliberaalit yhtä vikkelästi kuin citykanit? Nähtäväksi jää. Citykanit taitavat tosin nykyisellään aika epäsuosittuja. Oma kiinnostukseni kohdistuu erityisesti kepun puheenjohtajavalintaan. Olen kuullut Mari Kiviniemeä livenä erilaisissa tilaisuuksissa ilman että hän olisi tehnyt kovin suurta vaikutusta vähän kuivakkailla puheillaan. Keskustaväen Mari kuitenkin vakuutti ja sai hoitaakseen ilmeisen hankalan tehtävän puolueen puhdistajana ja pelastajana. Eikä siinä kaikki, kaupan päällisenä tulee pääministerin pätkätyö. Elävästi nouse silmiin kuvat edellisen naisen pääministerin virkaan nimittämisestä. Presidentti ja pääministeri käsikädessä aloittamassa uutta aikakautta tasavallan huipulla. Kuvissa oli ilkamoivaa iloa, vihdoinkin nainen presidenttinä ja pääministerinä! Siinä kävi niin kuin kävi, kirpaisee vieläkin, kun asia väkisinkin nousee tässä tilanteessa mieleen. 

Vaikka Mari ei puoluetoverini olekaan, naisena toivotan hänelle onnea ja menestystä vaativaan työhön. Samalla pyrin entistä tiukemmin tukemaan omalta osaltani oman puolueeni puheenjohtajaa, Juttaa. Hänenkin tehtävänsä on vaativa. On iso urakka luotsata puolue maan suurimmaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Tämän urakanhan molemmat naiset, Jutta ja Mari, puolueensa johtajina ovat tehtäväkseen ottaneet. 

Tuttu hokema on, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Vastavuoroisesti nyt puheena olevien naisten takana on mies. Tarkoitan puoluesihteereitä enkä aviomiehiä. Kepun puoluesihteeriä en osaa arvioida, mutta demareiden kyllä. Olin oikein iloinen Mikael Jugnerin valinnasta puoluesihteeriksi. Odotan häneltä reipasta näkyvyyttä ja räväkkyyttä, mutta en rääväsuisuutta. Iloa ja rakkauttakin saa puoluetoimintaan tuoda kunhan kansalaisten arkisista asioista ja elämisen edellytyksistä huolehditaan.  Puolueen on oltava aidosti, rehellisesti ja kaikella tarmollaan Kansan edustaja.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

Kuntaliitoksista

Maanantai 26.4.2010 klo 23:51 - Pekka Jäppinen

Kuntaliitosmahdollisuudesta tai selvitysten jatkamisesta ei sos.dem ryhmässä ole tehty päätöksiä. Asiasta toki on eri yhteyksissä keskusteltu. Ymmärtääkseni asiaan ei tällä hetkellä  ole yhtä ja ainutta kantaa vaan ryhmästä löytyy mielipiteitä sekä liitosselvityksen  puolesta että vastaan.

Henkilökohtaisesti olen hämmästynyt selvitysten ja koko hankkeen tarpeellisuudesta. Erityisesti siksi, että vasta muutama vuosi sitten valtuusto yksimielisesti antoi Kirkkonummen vastaukset  ns Paras-hankkeeseen samoin valtuuston yksimielisesti hyväksyi kuntastrategian, joissa molemmissa katsoimme Kirkkonummella olevan hyvät eväät selviytyä tulevista haasteista itsenäisenä kuntana, emmekä katsoneet tarpeelliseksi olla aktiivisia naapurikuntien suuntaan, ei itään eikä länteen. Mielestäni noista selvityksistä ja strategian laatimisesta eivät olosuhteet Kirkkonummella ja kirkkonummelaisen kannalta ole oleellisesti muuttuneet.
Liike-elämän puolelta tiedetään, että yritykset joilla on strategia menestyvät ja erityisesti menestyvät ne, jotka noudattavat strategiaansa. Uskoisin edellä mainitun pätevän myös kuntapuolella.

Yleisessä keskustelussa on vedottu milloin tonttimaavarantojen kasvuun, milloin painoarvon kasvuun tai  ”Espoon uhkaan” ja verrattu Kirkkonummea Sipooseen. Kuitenkin Kirkkonummi on pinta-alaltaan saman kokoinen kuin Espoo tai Helsinki. Meillä on reilusti tilaa kasvaa ja kehittyä ja silti säilyttää omaleimaisuutemme samoin osin maaseutumainen elinympäristömme. Mielestäni kannattaa pikemmin tehostaa kunnan maanhankintaa kuin lähteä hankkimaan maata kuntaliitoksin. Vertaus Sipooseen ontuu mielestäni siinä, että olemme olleet aktiivisia kaavoittajia ja rakentajia. Pääkaupunkiseudun kasvu on jatkunut luontevasti Kirkkonummen puolelle,  toisin kuin Helsingin itä-puolella. Järkevää yhdyskuntarakentamista tulee jatkaa tiivistämällä väylien läheisyydessä olevia alueita ja säilyttää rannikko- sekä kunnan keskivyöhyke omaleimaisempina alueina, aivan kuten joskus esillä olleessa ideasuunnitelmassa on hahmoteltu.

Kuntalaisen kannalta en näe lyhyellä enkä edes vähän pidemmällä ajanjaksolla sellaisia tekijöitä, jotka puoltaisivat selvitysten jatkamista. Oma kuntataloutemme on jo nyt hyvin haasteellisessa tilanteessa, eikä sitä nähdäkseni mahdolliset kuntaliitokset ainakaan parantaisi.

Samaan aikaan tehdään selvityksiä Helsingin seudun metropolialueen kehityksestä ja siinäkin olemme mukana. Olen taipuvainen ajattelemaan, että meidän tulisi aktiivisesti  miettiä sellaisen alueen kehittämistä, joka on saavutettavissa noin tunnissa Helsingin keskustasta, kuin yksittäisiä kuntaliitoksia. Olen sitä mieltä, että myös edellä mainitun kaltaisella metropolialueella tulemme pärjäämään varsin hyvin muiden kehyskuntien lailla. Meillä on alueelle metropolialueelle  annettavaa, mutta me myös hyödymme siitä.

Pekka Jäppinen

puheenjohtaja
SD valtuustoryhmä

Pienen koululaisen oikeudesta hyvään hoitoon

Tiistai 13.4.2010 klo 14:11

Valtuustossa 12.4. keskusteltiin mm. iltapäivähoito-oikeuden toteutumisesta Kirkkonummella. Kovin huolestuttavalta kuulosti erään kokoomuslaisen valtuutetun ajatus siitä, että riittää, jos vain ekaluokkalaiset pääsisivät iltapäivähoitoon vanhempien työssäkäynnin ajaksi. Kyllä tokaluokkalainen on ihan liian pieni, ja vielä kolmasluokkalainenkin, pärjäämään yksin lyhyiden koulupäivien jälkeen iltaan asti, jolloin vanhemmat tulevat töistä.

Ajatus siitä, että vanhempien pitäisi tämä palvelu itse järjestää, on aika absurdi ja kääntyy yhteiskuntaa vastaan, jos lapsi ikään kuin jää näin heitteille. Turvattomuuden tunne lisääntyy sekä vanhemmissa, miten lapsi pärjää yksin, että lapsessa. Yksinolo voi olla pienelle lapselle pelottavaa, ollaanhan vasta siirtymässä isompien joukkoon. Suomessa aivan liian varhain lapset joutuvat muutenkin ottamaan vastuuta itsestään.

Usein vain varakkaimmissa perheissä äidit voivat jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Puhutaan yhteisöllisyydestä, mutta entä jos sitä ei ole tai siihen ei ole mahdollisuutta? Kuinka siis köyhä hoitaa yhteisöllisesti toinen toistensa lapsia, kun joutuvat käymään töissä? Onko köyhä vanhempi siitäkin vastuussa, ettei pysty junailemaan yhteisön avulla "hoidetaan lapset kimpassa" tarvittavaa iltapäivähoitoa tai raha ei riitä hoitajan palkkaamiseen?

Ennen selvittiin paremmin, hyvinvointipalvelut olivat tasaamassa taakkaa, eriarvoisuus ei tuntunut niin voimakkaasti elämässä kuin nyt. Hyvinvointipalveluiden alas ajamisella saadaan tämän kaltaisia tilanteita aikaiseksi ja eriarvoisuus vain lisääntyy. Eriarvoisuus ja syrjäytyminen tunnetusti kasvattavat yhteiskunnan menoja, ei tämä nyt niin vaikea asia voi olla päättäjienkin ymmärtää.

Yksinäisyys on tulevaisuuden uhka. Jos yksinäisyys tarttuu lapseen jo varhain, ei lapsella ole välineitä käsitellä sitä, ei kaikilla aikuisillakaan ole. Onnistumisen tunteita ja turvaa luovaa yhteisöä tarvitaan pienestä pitäen.

Kovasti puhutaan ennaltaehkäisystä ja siihen halutaan panostaa, mutta halutaanko sitten kuitenkaan, jos halutaan pienen koululaisen iltapäiväturvaa näin rajoittaa? Köyhän lapsen elämä on yhtä arvokas kuin rikkaan ja hyvinvointipalveluilla pitää turvata turvallinen alku elämälle kaikissa elämäntilanteissa.

Lapsista huolehtiminen on parasta tulevaisuuspolitiikkaa!

 

Jaana Andersin, (SD)
Kirkkonummen kunnanvaravaltuutettu,
Nuorisolautakunnan varapj

Potkua pormestarista?

Keskiviikko 3.3.2010 klo 15:33

POTKUA PORMESTARISTA?

Parissa naapurikunnassa on meneillään kuntajohdon vaihtoviikot. Sen johdosta on julkisuuteen ryöpsähtänyt kiintoisa keskustelu pormestarimallista eli kuntajohtajan korvaamisesta poliittisella pormestarilla.

Euroopassa useissa maissa on kunnan johdossa pormestari. Yhtä yhteistä tapaa valita pormestari ei kylläkään ole vaan kirjo on suuri. Meillä on pormestarimallista puhuttu, mutta konkreettisiin toimiin on ryhdytty vain Tampereella. Kaupunkia johtaa pormestari, jota avustaa muutama apulaispormestari. Kaikki mainitut ovat poliittisesti valittuja toimijoita. Tampereen kerrotaan saaneen tällä mallilla kaupungille kasvot. Ne varmaan näkyvät Tampereella, mutta eivät ne järin suuresti näy ulkopuolelle Tampereen. Kuitenkin ajatus, että kunnalla on selkeästi kasvot, tuntuu oikein sympaattiselta. Samaan tapaan kuin on mukava, että Suomella on Tarjan kasvot.

Miten siirtymä uuteen johtamismalliin sitten parhaiten tehtäisiin? Milloin olisi oikea aika muutokseen?  Helpoimmin asia tulee ajankohtaiseksi ja harkittavaksi kunnanjohtajan jäädessä syystä tai toisesta pois tehtävästään.

Entä kuka pormestarin valitsisi? Pormestarin valintaan olisi ainakin pari vaihtoehtoa tarjolla. Valinnan voisi tehdä valtuusto keskuudestaan. Kuntalaiset puolestaan olisivat valinneet jäsenet valtuustoon entiseen tapaan. Nyt sitten jokainen voi arvuutella kuka meillä olisi pormestarina, jos meillä olisi tämä malli ollut käytössä edellisissä kuntavaaleissa. Miettikääpä vaikkapa huvikseen!

Meillähän on kunnan johdossa Tarmo, jonka parasta ennen päivämäärä on vielä kaukana edessäpäin, joten oikeasti pormestarikysymys ei ole meillä ajankohtainen ainakaan tällä valtuustokaudella. Tietenkin sillä edellytyksellä, että Tarmo ei itse katso aiheelliseksi vaihtaa tehtävää.

Toinen vaihtoehto pormestarin valitsemiseksi olisi, että kuntalaiset suoraan valitsevat pormestarin esim. kuntavaalien yhteydessä. Meillä on hyvät kokemukset suorasta kansanäänestyksestä presidentin vaaleista. Niissä äänestysinto on selvästi suurempi kuin missään muissa vaaleissa.

Maassa on pitkään pohdiskeltu miten ihmisten äänestysintoa voitaisiin nostaa. Pakko sanoa, mutta äänestysiän laskemisen en usko siinä auttavan. Olisikohan yksi mahdollisuus äänestäjien aktivoimiseksi pormestarimalliin siirtyminen ja pormestarin valinta suoralla kuntalaisäänestyksellä? Joku ehti jo julkisuudessa epäillä, että tällaisesta suorasta kuntalaisäänestyksestä tulisi varsinainen sirkus. Miksi tulisi? Ei mielestäni suora kansanäänestys presidentinvaaleissa mikään sirkus ole ollut. Eli siinä mielessä ”jäljet eivät pelota”. Olen vakuuttunut, että asia kiinnostaisi kuntalaisia! Pormestarimalli saattaisi luoda uudenlaista potkua kuntaelämään.

Onpa tosi mielenkiintoista nähdä, mitä Espoossa ja Vantaalla tämän asian suhteen päätetään. Kuten todettu meillähän asia ei ainakaan toistaiseksi ole ajankohtainen, mutta on kuitenkin syytä seurata naapureiden toimia asiassa.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

pirkko.lehtinen@kirkkonummi.fi

 

Voihan markkinat!

Maanantai 21.12.2009 klo 23:03

VOIHAN MARKKINAT!

Joulu ja joulumarkkinat
erottamattomia, halusimmepa tai emme. Joulumarkkinoihin elinkeinoelämä lataa suuria toiveita, niiden avulla pitää vuoden myynti saada plus-merkkiseksi. Meillä kuluttajillakin on toiveita, suuria ja pieniä. Joidenkin toiveet toteutuvat, toisten eivät. Niinhän se yleensä on.

Työmarkkinoilla
on koko vuoden vallinnut melkoinen epävarmuus, tuon tuostakin on kerrottu tehtaiden sulkemisista ja suurten työntekijämäärien irtisanomisista tai pitkistä lomautuksista. Näillä joulumarkkinoilla vallitsee syystä tietty varovaisuus johtuen työmarkkinatilanteesta. Kukaan ei oikein tiedä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Tuo sama epävarmuus koskee niin kuntalaisia kuin kuntaakin. Yhteisessä veneessä ollaan.

Asuntomarkkinat olivat esillä
kun joulukuun valtuustossa käsiteltiin lähivuosien kaavaohjelmaa. Siinähän sovitaan, mitä ja mihin päin kuntaa tullaan rakentamaan. Ohjelmasta on oltu melko yksimielisiä, mitä vähän emmittiin kasvaako kunta liian nopeasti. Olemme ohjelmassa huolehtineet omistusasuntojen tonteista samoin kuin omakotitonteista. Ohjelma sisältää keskimäärin 50 ok-tonttia vuosittain.

Sen sijaan meillä ei ole rakennettu vuokra-asuntoja kysyntää vastaavasti. Tämän vuoksi tehtiin ehdotus, että kaavaohjelmassa varaudutaan myös riittävään vuokra-asuntojen tonttien tarjontaan. Mutta kuinka kävikään? Valtuuston enemmistö kokoomuksen ja rkp:n voimin hylkäsi ehdotuksen. Vahinko.

Tarve ei tällä tavalla häviä mihinkään. Ilmeisesti oikeisto pelkää, että vuokra-asunnot tuovat epäsoveliasta väestöä kuntaan ja pilaavat kunnan ”brändin”. Veikkaanpa, että aika moni valtuutetuista on jossain elämänsä vaiheessa asunut vuokralla. Itse ainakin olen ja siksi pidän tärkeänä, että muillakin on siihen tarvittaessa mahdollisuus. Asumisasiassa Kirkkonummi muuten muistuttaa kovasti Kauniaista.

Entä sitten kuntamarkkinat?
Näillä markkinoilla on vilkasta. Kuntia katoaa kartalta tuon tuosta. Jotkut tahot haluaisivat kovasti hävittää Kirkkonummenkin kartalta. Hingutaan suurkuntaa Siuntion ja Inkoon kanssa. Valtuusto sai konsultin raportin, jossa näiden kolmen kunnan tilannetta on selvitelty. Raportista ilmenee, että tuollaisen suurkunnan maksumies olisi Kirkkonummen kunta. Väistämättä kysyy, miksi jotkut haluavat kuntaliitosta. Rkp:n halun ymmärrän kyllä, heille liitos merkitsisi nykyistä vahvempaa asemaa kuntapolitiikassa lisääntyvän ruotsinkielisen väestön myötä. Muilla lienee jotain muita haluja.

Eikö muuten ole kiintoisaa, että pieni Kauniainen ei ole vähääkään kiinnostunut kuntaliitoksista. Miksiköhän?

Kyllä minä markkinoista tykkään
vaikken kuntamarkkinoista tykkääkään. On kiva kierrellä markkinatorilla, kuunnella torimyyjien jutustelua, katsella tavaroita ja ennen kaikkea ihmisiä.

Olin eräänä syksyisenä sunnuntaina etelä-ranskalaisen kaupungin arabimarkkinoilla. Voi sitä tavaroiden määrää, turhaa ja tarpeellista sikin sokin. Mausteet ja hajuvedet tuoksuivat, tangot pursuivat aitoja piraattituotteita. Mutta parasta oli se eri-ikäisten ja eri-rotuisten ihmisten vilinä ja vieraskielinen puheenporina.

Jäipä mukava muisto mieleen. Ihan ilman ostoksia en markkinoilta selvinnyt. Mukaani lähti riemunkirjava markkinamekko. Se on ehtinyt riemastuttaa itseni lisäksi monia kanssaihmisiä, missä se päälläni olenkaan ollut. Eikä ollut markkinamekko hinnalla pilattu, maksoi 10 euroa, sopiva hinta näin taloustaantuman aikaan.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen

 

Ihanko totta?

Torstai 27.8.2009 klo 13:46

IHANKO TOTTA?

Tämä kysymys on kerta toisensa jälkeen noussut huulille, kun on kesän mittaan seurannut mediassa pyörinyttä vaalirahanäytelmää.
Eihän meillä voi olla tällaisia hämäriä puuhia, eihän? Tilastot ovat vuodesta toiseen todistaneet maamme puhtoisuutta korruption suhteen. Korruptiota meillä ei ole.

Olin muutamia vuosia sitten virkamiesvaihdossa Prahassa. Henkilöstöasioita kun työkseni hoidin, tutustuin niihin myös Prahan kaupungin organisaatiossa. Siellä törmäsin mielenkiintoiseen henkilöstön koulutusohjelmaan, jossa tärkeänä aihealueena oli korruption tunnistaminen ja vastustaminen. Silloin aihe tuntui aika vieraalta, mutta toki ymmärrettävältä niissä olosuhteissa. Tänään ei oikein tiedä mitä pitäisi ajatella, olisiko sellaisen koulutuksen tarvetta meilläkin.

Onko ihan totta, että kaikki piilotettu ja salattu on nyt paljastettu? Uskokoon ken tahtoo, itse olen vähintäänkin epäileväinen sen suhteen. Vaikka olenkin ruskeasilmäinen, olen ollut aika sinisilmäinen ja uskonut demokratian voimaan ja politiikan puhtauteen. Oikeasti toivon, että vaalirahoituskuvioihin saadaan tarpeellisen tiukat rajat ja rajoitukset. Rahavalta ei saa päihittää kansanvaltaa.

Toisaalta en myöskään kannata esille nostettuja pitkiä listoja, joissa ratkaiseva valta olisi puolueilla. Puolueet ovat tärkeä työrukkanen vaalien toimeenpanossa, mutta eivät puolueetkaan saa minun mielestäni ohittaa kansalaisten äänestämällä tekemiä valintoja niin kuin pitkä lista-menettelyssä olisi mahdollista tapahtua.

Onpa muuten mielenkiintoista nähdä miten uusintakunnallisvaalit naapurikunnissamme ihmisiä kiinnostavat, tapahtuuko valtuustoissa muutoksia ja mihin suuntaan.

Muutoksista puheen ollen niitä tapahtuu meidän kuntakeskuksessa koko ajan ja itse asiassa vielä aika pitkään. Muutosprosessia on jännittävää seurata. Suunnitelmissa ratkaisut ja rakennukset ovat näyttäneet aika hyviltä. Toivottavasti toteutus tulee olemaan vähintään yhtä hyvä.

Hyvältä sen sijaan ei näytä eikä kuulosta maan ja kunnan taloudellinen tilanne. Uutiset suoltavat vain huonoja uutisia tehtaiden lopettamisesta ja tuhansien ihmisten irtisanomisista. Meillä Kirkkonummella on toistaiseksi asukkaiden työllisyystilanne kohtuullisen hyvä, mutta tilanne voi muuttua meilläkin heikommaksi. Nyt, jos koskaan, on kunnassakin mietittävä miten tuetaan heitä, joita lama kovimmin koskettaa.

Mutta mitä pohtivatkaan kuntien johtavat virkamiehet tässä tilanteessa? Kuntaliiton kyselyyn vastanneet kuntajohtajat halusivat väljentää mm. kunnan päivähoitovelvoitteita samoin kuin esikoulu- ja peruskoulunormeja, joita pidettiin liian sitovina. Toisin sanoen palvelujen laatua ja saatavuutta haluttaisiin heikentää.

Haluan tässä yhteydessä yks’kantaan todeta, että näpit pois niin päivähoidon kuin esi- ja peruskoulunkin palveluista. Joltain osin normeja pitäisi jopa lisätä, jotta vallankin vanhusten hoiva ja hoito turvattaisiin nykyistä paremmin.

Pirkko Lehtinen
kunnanvaltuutettu
kunnanhallituksen jäsen
pirkko.lehtinen@kirkkonummi.fi

Kuin joskus ennen

Perjantai 15.5.2009 klo 10:08 - Pirkko Lehtinen

KUIN JOSKUS ENNEN

Ainakin lähes kuin joskus ennen sujui Vapun vietto naapurimaassa Tukholmassa.

Vappumarssi kaikui railakkaasti keskustan kaduilla kun marssijat suuntasivat värikkäänä rivistönä kohti juhlapaikkaa Norra Bantorgetia LO:n päämajan läheisyydessä. LO on ruotsalaisten SAK. Tori oli täpötäynnä eri-ikäistä yleisöä. Tunnelma oli lämmin osin puhujien osin kesäisen lämpimän sään ansiosta.

Tilaisuuden pääpuhujana oli LO:n puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin, palavapuheinen nainen. Naapuridemareiden vappunapissa oli teksti ”Jobbet först” eli ”Työ ensin”. Työttömyys on niin Ruotsissa kuin meilläkin suuri ongelma. Sen taltuttamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen vaikka sen aiheuttajat ovatkin muualla. Erityisesti nuorisotyöttömyyden pitenemisen vakavat seuraukset on ymmärrettävä ajoissa. Koulutusta uusiin tehtäviin irtisanomisten sijaan kuului vaatimus, mihin mieluusti yhtyy.

Wanjan puheessa oli tahtoa ja taitoa, jolla hän sai yli 12000 kuulijaansa kuuntelemaan sanottavaansa ja reagoimaan spontaanein aploodein. Toivottavasti tämän tapainen innostunut ja innostava puheenpitotaito leviää meillekin. Ruotsin demareilla oli vapun vaatimuslistalla myös eläkeläisten verotuksen alentaminen asteittain samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa, sairausvakuutukseen vaadittiin parannuksia mm. karenssipäivien poistamista. Päästäkseen toteuttamaan näitä vaateita on demareiden voitettava vajaan kahden vuoden kuluttua pidettävät vaalit. Sitä ennen käydään kuitenkin jo kuukauden kuluttua EU-vaalit, joiden tulos on tärkeä niin Ruotsin kuin Suomen demarijohdolle. Sinulla ja minulla on yksi ääni, jolla voimme vaikuttaa vaalin tulokseen. Käytetään sitä. EU on ja on ollut mahdollisuus Suomelle ja meille suomalaisille.

Tukholman vapussa oli vanhanajan vapun meininkiä, mikä sykähdytti mukavasti. Tosin mukaan mahtui uudempiakin ilmiöitä kuten eri etnisten ryhmien kulkueita omine vaatimuksineen ja raamattuja jakava Jeesus-ryhmä. Juhlijoiden joukkoon mahtui myös samaa sukupuolta oleva aviopari, joka oli juuri vihitty heti sen mahdollistavan lain tultua voimaan 1.5.2009. Saapa nähdä, omaksummeko ruotsalaisten ratkaisumallin ja jos, niin milloin. Kirjavaa vapputunnelmaa täydensi keväinen vihreys ja kaduilla vaelteleva väkijoukko. Taas kerran huomasi, että Tukholma on kaunis kaupunki, josta voi hakea ideoita vaikkapa oman kuntamme tarpeisiin.

On muuten mielenkiintoista havaita, että naisilla on nyt demarivankkureiden vetovastuu Ruotsissa niin puolueen kuin ammattiyhdistyksen johdossa. Vilpittömästi toivotan voimia ja rohkeutta heille ja sitä samaa myös Jutta Urpilaiselle.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen
pirkko.lehtinen@kirkkonummi.fi

Jäitä hattuun!

Keskiviikko 8.4.2009 klo 20:32

Viime maanantaina kunnanhallituksessa pullahti esiin ehdotus esiselvityksen tekemisestä koskien Siuntion ja Inkoon liittämistä Kirkkonummeen. Valtakunnan päälehdessä oli 1.4. eli aprillipäivänä juttu asiasta otsikolla ” Kirkkonummi hakee naapureista tukea Suur-Helsinkiä vastaan”. Samassa jutun ingressissä kunnanhallituksen puheenjohtaja toteaa: ” Emme halua Suur-Helsingin väliinputoajiksi”. Samassa kokouksessa olin minäkin, mutta en kokenut kokouksen ilmapiiriä tuollaisena Helsingin-seudun vastaisena kuin puheenjohtaja kuvaa.

Mistä oikeastaan em. kunnanhallituksessa puhuttiinkaan? Rkp:n edustaja teki edellä kerrotun ehdotuksen yhden ilmoitusasian yhteydessä, siinä valtiovarainministeriö ilmoitti kuntaliitosten selvittämistä varten varatusta avustusmäärärahasta. Asiasta käytiin vilkas keskustelu, jossa selvästi oli kuultavissa hyvin erilaisia näkemyksiä asian suhteen. Lopputuloksena oli, että kunta esittää Siuntiolle, Inkoolle ja Vihdille esiselvityksen tekemistä mahdollisen kuntaliitoksen hyödyistä ja haitoista. Selvitysmieheksi tulee valita ulkopuolinen, puolueeton asiantuntija-selvitysmies.. Kirkkaana mielissä tulee pitää se, että tämä mahdollisesti tehtävä esiselvitys ei suinkaan ole lupaus mistään kuntien liitoksesta tahi pilkkomisesta, sellaisesta ei ole päätetty.

Jos vähän tarkastellaan läntisten naapurikuntiemme tilannetta, on toki ymmärrettävää, että niiden kannalta on varmaan joitakin rajujakin ratkaisuja tehtävä. Itse kuitenkin lähden siitä, että olen kirkkonummelaisten valitsema valtuutettu ja lupautunut edistämään kirkkonummelaisten yhteistä hyvää. Niinpä katson, että Kirkkonummen kunnan näkökulmasta mistään kuntaliitoksesta on turhaa ja tarpeetonta puhua ellei siitä ole osoitettavissa hyötyä myös kirkkonummelaisille. Yleisesti käytetty termi voita-voita (winn-winn) pätenee tässäkin.

Toistaiseksi en ole nähnyt mitään perusteltuja syitä kunnan laajentamiseen selvästi huonommassa taloudellisessa tilanteessa olevilla naapurikunnilla. Yhtenä talouden tunnuslukuna mainittakoon, että Siuntion veroprosentti tälle vuodelle on 20,5 %, Inkoon 20,0 % ja Vihdin 19,25 %.  Me yritämme sinnitellä ainakin tämän vuoden 18,25 %:n kunnalliverolla. Voi vain arvailla kuinka sinnittely onnistuisi, jos kuntia yhdistettäisiin.

Meillä on ihan omasta takaa riittävästi haasteita lähitulevaisuudessa. Yhteistyökumppaneita tulemme varmasti tarvitsemaan. Sen vuoksi olemme tehneet yhteityöstä puitesopimukset naapureiden Espoon, Vihdin ja Siuntion kanssa. Niiden pohjalta on mahdollisuus tarvittaessa vuorovaikutteiseen toimintojen ja palvelujen kehittämiseen kuntien kesken. Itse olen lämpimästi kuntien välisen yhteistyön kannattaja. Ja sitähän me käytännössä teemme paljonkin, erityisesti itäisten naapureidemme kanssa, esimerkkinä vaikkapa ammatillinen koulutus, erikoissairaanhoito, YTV:n joukkoliikennejärjestelmä jne.

Kunnanhallitus päätti myös, että suhtaudumme myönteisesti muiltakin tahoilta tuleviin selvityspyyntöihin. Tämä on erittäin tärkeää, koska arkielämässämme suuntamme on jo vuosien ajan ollut itään eli Espooseen ja Helsinkiin päin. Sinnepäinhän me kirkkonummelaiset suurin joukoin suuntaamme työhön, opiskelemaan, kulttuuririentoihin ja vielä toistaiseksi myös ostoksille.

Olemme myös jo edellisen valtuustokauden ajan olleet mukana Helsingin seudun 14 kunnan vapaaehtoisessa yhteistyössä. Pidän todella tarpeellisena, että hoidamme edelleen yhteistyökuviomme Helsingin seudun muihin kuntiin mahdollisimman hyvin ja uskottavasti. On turha pelotella kuntalaisia, kuten kunnanhallituksen puheenjohtaja tekee, Espoon tai Suur-Helsingin laajentumispyrkimyksillä kuntaamme päin. Tulee olemaan todella kiinnostavaa nähdä, tuleeko ja millaisia ehdotuksia, Espoon tahi Suur-Helsingin taholta. Nyt niillä on ihan lupa lähestyä kuntaamme erilaisin ehdotuksin.

Kirkkonummi on maan toiseksi suurin maalaiskunta, joten sillä on kyllä kaikki edellytykset pärjätä niin isojen kuin pienten naapureiden rinnalla ihan niin kuin olemme kuntamme strategioissa kaavailleet. Kunnan jo ennestään laajaa, asutukseltaan hajanaista maa-aluetta kasvattamalla ja uusia taloudellisia ongelmia keräämällä, ei kunta muutu dynaamisemmaksi. Meillä on hyvät edellytykset toimia nykyisen kunnan puitteissa. Sen uskon tulevan todistetuksi mahdollisen esiselvityksen myötä. Tässä tilanteessa on kuitenkin hyvä tehdä puolueeton selvitys mahdollisen kuntaliitoksen haitoista ja hyödyistä, muuten jatkamme tukkanuottasillaoloa loputtomiin.

Pirkko Lehtinen
valtuutettu (sd)
kunnanhallituksen jäsen
pirkko.lehtinen@kirkkonummi.fi