Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenvuoro vuoden 2009 tilinpäätöksestä

Sosialidemokraatisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2009 tilinpäätökseen

Vuoden 2009 talousarviota laadittaessa syksyllä 2008, kuntavaalien jälkeen, globaalin taantuman tulevat vaikutukset ja voimakkuus sekä niiden kohdistuminen Kirkkonummelle olivat vielä epäselvät.

Jälkikäteen tarkasteltuna olimme varmasti liian optimistisia, varsinkin verotulojen kasvun suhteen. Taantuman ensimmäinen vuosi leikkasi verotulostamme arvioituun verrattuna 4,5 m€. Samaan aikaan käyttömenomme kasvoivat 4,9 % 8,5 m€.  Lopputuloksena on tilinpäätös, jonka vuosikate on negatiivinen ja tilikauden tulos -6,3 m€. Voimakas taantuma paljastaa auttamatta kuntatalouden heikot kohdat, heilahtelevan tulorahoituksen ja vastaavasti vakaan tai kasvavan palvelukysynnän ristiriidan.

Kunnan tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdä mahdollisimman hyvää tulosta vaan tuottaa tarvittavat palvelut asukkailleen. Palvelutuotannon kestävänä pohjana on kuitenkin terve talous.

Valtuusto hyväksyi kesäkuussa sopeuttamistoimet, joilla pyrittiin tasapainottamaan näkyvissä olevaa talouskehitystä. Sopeuttamistoimet, eli säästöt käyttötaloudessa, toteutuivat hyvin ja ilman niitä tulos olisi ollut merkittävästi heikompi. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että vuonna 2009 toteutetut ”juustohöylä-säästöt” toimialoilla, eivät voi jatkossa olla Kirkkonummen tapa kehittää ja tehostaa toimintaansa. Olemme vuosien ajan kilvan kehuneet erilaisten mallien tai tiettyjen toimintatapojen erinomaisuutta, mutta käytännön toteutukset Kirkkonummella ovat vielä varsin vaatimattomat.

Kuntien lähtökohdat ovat erilaisia, mutta voisimme selvittää tekijät, joiden avulla osa kunnista selviää muita vahvempina voimakkaista taantumista. Teemmekö jotain enemmän kuin muut kunnat? Mitä teemme itse, mitä ostamme?

Ostopalvelut ovat yksi voimakkaasti kasvava osa käyttömenoja, ostammeko joitain palveluja, joita olisi syytä muuttuneessa tilanteessa tuottaa itse tai päinvastoin? Olemmeko kehittäneet ja kehitämmekö yhdyskuntarakennettamme ja samalla palveluverkkoamme järkevälle ja kestävälle pohjalle?

Perusturva-toimialan muodostaminen oli vuoden 2009 suurin rakenteellinen muutos. Odotukset toimialan ensimmäiselle vuodelle olivat kuitenkin liian optimistisia. Toteutuneen talousarvion suurimmat kasvuluvut kohdistuvat vanhusten hoivapalveluihin sekä erikoissairaanhoitoon.  Näille osa-alueille joudumme jatkossakin varmasti lisäämään sekä taloudellisia- että henkilöpanostuksia. Muissakin peruspalveluissa niin perusturvassa kuin sivistystoimessa peruspalveluiden menopaine tulee jatkumaan. Tilinpäätöksestä ja tarkastuslautakunnan kertomuksesta käy ilmi niin erityisopetuksen kasvanut kysyntä, kasvanut toimeentulotukiperheiden määrä kuin kysyntään nähden riittämättömät mielenterveyden tukipalvelut.

Tilinpäätöksen mukaan taantuma on hiljentänyt yritystonttien kysynnän samaan aikaan kun asuntorakentaminen on lähes pysähtynyt. Kirkkonummi on kuitenkin aiempaa paremmin varautunut kasvun voimistumiseen. Kunnassa on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien yritysalueita ja tontteja tarjolla aiempaa enemmän. Samoin kuntakeskuksen kunnallistekniikka on rakennettu, aikataulussa ja kustannusarvioissa pysyen.

Vuoden 2009 investoinnit jäänevät pitkäksi aikaa historiaan ennätyssuurina. Investoimme kuluneena vuonna yli 30 m€, lähes kaiken lainalla. Lainakantamme nousi ja on noussut hyvin voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Kuntatalouden heikennyttyä meidän on sopeutettava myös tulevat investointimme investointikykyymme.

Lähes kaikki toimialat raportoivat henkilöstön rekrytointivaikeuksista, tilannetta ei helpota rekrytointiprosessin uudistuksen viivästyminen. Kilpailemme Helsingin seudun kuntien ja kaupunkien kanssa samasta työvoimasta. Tässä kilpailussa positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat varmasti kuntakuva ja maine työnantajana. Siksi mielestämme on paneuduttava tarkkaan työtyytyväisyyskyselyn tuloksiin ja haettava sieltä ne tekijät, joita vahvistamalla asemamme rekrytointimarkkinoilla vahvistuvat. Tarkastuslautakunta mm ehdottaa työsuhdeasuntojen tarjoamista yhtenä keinona työvoiman saatavuuden helpottamiseksi. 

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat kokonaisuudessaan, että kunnan henkilöstö on varsin tyytyväinen.  Työilmapiiri on hyvä ja työympäristössä vallitsee keskinäinen luottamus, luottamus lähimpään esimieheen on hyvällä tasolla, tehtävät ja osaaminen pääsääntöisesti vastaavat toisiaan. Erot eri toimialojen välillä ovat yllättävän suuria. Erojen syihin on paneuduttava ja tilanne korjattava. Kyselyssä kysyttiin myös kiusaamisesta, osa työntekijöistä on kokenut tulleensa kiusatuksi, vielä suurempi osa on havainnut kiusaamista työpaikalla. Kirkkonummella on nollatoleranssi kiusaamiselle kouluissa, ryhmämme mielestä nollatoleranssin on oltava myös kunnan työpaikoilla.

Henkilöstökertomus ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat myös talouden niukat ajat, työ koetaan aiempaa rasittavammaksi samaan aikaan kun määräaikaisen henkilöstön määrä väheni ja sairauspoissaolojen määrä kasvoi. Tekeekö vakituinen henkilökunta myös sijaisten työt?

Tyytyväisyys työtiloihin vaihtelee ja on alimmalla tasolla perusturvassa. Tuleva kunnantalo tuo parannuksia usean toimialan työtiloihin, mutta perusturvan työtilaongelmiin on paneuduttava erikseen. Tiedonkulku työpaikoilla on yksi aiheista, jossa tärkeys ja tyytyväisyyspisteiden ero on suurimpia. Toimivaan ja aitoon johdon ja henkilöstön yhteistoimintaan on panostettava. Työpaikkapalaverit ovat myös esimiehille erinomainen paikka kuulla ja kokea henkilöstön tuntoja ja jaksamista.

Taloudellisti tiukkojen aikojen ei tarvitse merkitä henkisesti köyhiä työyhteisöjä. Henkilöstön luovuuden käyttöön ottaminen ja sen kautta hyvien innovaatioiden palkitseminen kannattaa. Tulospalkkaus on kunnassamme lapsenkengissä. Vain kahdella toimialalla, teknisessä toimessa ja suun terveydenhuollossa on tulospalkkaus käytössä. Elämme aikaa, jolloin sanat "tuottavuus" ja "tuloksellisuus" ovat kaikkien huulilla ja osapelastus heikkenevään huoltosuhteeseen. Tuottavuutta harvoin saavutetaan sillä, että vähennetään panoksia. Tämä on mahdollista yleensä vain silloin, kun teknologia voi korvata ihmistyövoiman. Ihmisten palveluissa tuottavuus lisääntyy palvelun laadun myötä, joka on saavutettavissa palveluprosesseja hiomalla. Jotta henkilöstö saadaan mukaan tähän työhön, on tärkeää pohtia myös sitä, miten siitä palkitaan. Kunnassa tulee kehittää tulospalkkausta kaikille toimialoille, jotta kehitystyö olisi myös henkilöstölle kannustavaa.